Tyttöhahmojen kiukun tunteen ilmaisu 2020-luvun lastenkirjallisuuden kuvituksessa
Haverinen, Aino; Hakari, Tiia (2024)
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121311123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2024121311123
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten tyttöhahmot ilmaisevat kiukun tunnetta 2020-luvun lastenkirjallisuuden kuvituksissa. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa näkemys, jonka mukaan lastenkirjallisuuden avulla lapsi voi mallioppia tunnetaitoja, kuten tunteiden tunnistamista ja itsesäätelyä. Lapselle on tärkeää löytää kirjoista samaistumispintaa, mutta suomalaisen lastenkirjallisuuden historiassa tyttöjen toiminta on usein hyvin passiivista. Siksi tutkimme juuri tyttöpäähenkilöitä, ja selvitimme, tarjoaako suomalaisten lastenkirjojen kuvitus mahdollisuuksia tunnetaitojen mallioppimiseen tyttölapsille 2020-luvulla.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, mutta hyödynsimme myös määrällisiä menetelmiä sisällönanalyysiä tehdessämme. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelimme sukupuolen representaatiota ja sukupuolirooleja lastenkirjallisuuden historiassa sekä lastenkirjallisuuden kuvituksien merkitystä kasvattajina. Aineistona oli 20 kuvaa, jotka oli poimittu kymmenestä lasten kuvakirjasta. Aineiston analyysissa hyödynsimme sisällönanalyysia soveltavaa kuva-analyysia.
Kiukun tunteen ilmaisu kuva-aineistossa oli melko yksipuolista, mutta kiukun ilmaisun voimakkuuksissa oli kuitenkin eroja. Tunneilmaisun kuvauksen tavat olivat luokiteltavissa neljään kategoriaan, ja useimmiten kiukkua kuvataan useammalla kuin yhdellä tavalla samassa kuvassa. Kiukun tunne esitettiin kaikissa kuvissa sellaisella tavalla, josta lapsi voi ottaa turvallisesti mallia kokiessaan kiukun tunnetta itse.
Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, mutta hyödynsimme myös määrällisiä menetelmiä sisällönanalyysiä tehdessämme. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelimme sukupuolen representaatiota ja sukupuolirooleja lastenkirjallisuuden historiassa sekä lastenkirjallisuuden kuvituksien merkitystä kasvattajina. Aineistona oli 20 kuvaa, jotka oli poimittu kymmenestä lasten kuvakirjasta. Aineiston analyysissa hyödynsimme sisällönanalyysia soveltavaa kuva-analyysia.
Kiukun tunteen ilmaisu kuva-aineistossa oli melko yksipuolista, mutta kiukun ilmaisun voimakkuuksissa oli kuitenkin eroja. Tunneilmaisun kuvauksen tavat olivat luokiteltavissa neljään kategoriaan, ja useimmiten kiukkua kuvataan useammalla kuin yhdellä tavalla samassa kuvassa. Kiukun tunne esitettiin kaikissa kuvissa sellaisella tavalla, josta lapsi voi ottaa turvallisesti mallia kokiessaan kiukun tunnetta itse.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8900]