Pohjoismaisten pankkien kannattavuuteen vaikuttavat sisäiset determinantit

Abstract

Pankit ovat keskeisessä asemassa ylläpitämässä maailmantaloutta. Tutkijoiden kiinnostus pankkien kannattavuudesta on ollut pitkään kasvussa, mitä on edesauttanut esimerkiksi finanssikriisi, jossa pankkien tärkeys maailmantaloudelle korostui. Kannattavuutta on tutkittu tarkastelemalla siihen vaikuttavia tekijöitä eli determinantteja, jotka voidaan jakaa ulkoisiin makrotaloudellisiin sekä sisäisiin pankkikohtaisiin determinantteihin. Kasvavan kiinnostuksen myötä aihetta on tutkittu laajasti, mutta ristiriitaiset tulokset kertovat aiheen heikosta ymmärryksestä.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on tutkia pankin sisäisten determinanttien vaikutusta pohjoismaisten liikepankkien kannattavuuteen. Kannattavuutta on valittu kuvastamaan kokonaisvarallisuuden tuottoaste. Sisäisiksi determinanteiksi on valittu koko, pääomarakenne, luottoriski, tehokkuus sekä likviditeetti. Tutkimukseen on valittu 16 julkisesti listattua liikepankkia, joiden tilinpäätöstiedoista on kerätty paneeliaineisto vuosilta 2013–2019. Determinanttien vaikutusta tarkastellaan regressioanalyysilla. Analyysia varten eristetään valittujen sisäisten determinanttien pankkikohtaiset vaikutukset muista determinanteista, jotka eivät ole tutkimuksen keskiössä.

Tutkimuksen tulokset paljastavat, että pääomarakenteella, luottoriskillä, sekä tehokkuudella on positiivinen vaikutus kannattavuuteen. Pankit vaikuttavat siis voivan nostaa kannattavuuttaan keskittymällä pääomarakenteen vahvistamiseen ja operatiivisen toiminnan tehostamiseen. Vahva pääomarakenne voi myös toimia puskurina hallitulle riskinotolle kannattavuuden parantamiseksi. Koolla ja likviditeetillä ei puolestaan havaita tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia.