Jos pelaat mua pelaa hyvin : Rakkaus- ja ihmissuhdediskurssit Pariisin Kevään Sun yö on pian täällä -albumin lyriikoissa

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään Pariisin Kevään Sun yö on pian täällä -albumilla muodostuvia rakkaus- ja ihmissuhdediskursseja. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia rakkauteen ja ihmissuhteisiin liittyviä diskursseja albumin lyriikoissa rakennetaan ja millaisia kielen keinoja diskurssien rakentamisessa käytetään. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan sitä, miten kuvallista kieltä voidaan käyttää abstraktien tunteiden sanallistamisessa ja konkretisoinnissa.

Tutkimusaineistona käytetään kuuden kappaleen laululyriikoita Pariisin Kevään kahdeksannelta studioalbumilta Sun yö on pian täällä, ja tutkimuskysymyksiä on tutkimusta varten asetettu kaksi: 1) Millaisia rakkaus- ja ihmissuhdediskursseja sanoituksissa esiintyy? 2) Missä asemassa sanoitusten puhuja näkee itsensä suhteessa muihin yksilöihin, ja millaiset sanoituksissa käytetyt kielen keinot rakentavat rooliasettelua? Tutkimuksen menetelmänä ja teoreettisena viitekehyksenä käytetään diskurssintutkimusta, jota tuetaan tarvittaessa myös kognitiivisen metaforateorian tarkastelumenetelmällä metaforien tulkintaan. Diskurssianalyysi keskittyy tarkastelemaan sitä, miten ja millaisin kielen keinoin eri asioista ja teemoista puhutaan. Tutkimusmenetelmä pohjautuu ajatukseen, jossa kielellisten valintojen lopulliset kontekstisidonnaiset merkitykset rakentuvat kokonaisiksi vuorovaikutustilanteessa. Myös kognitiivinen metaforateoria tulkitsee metaforisia ilmauksia osana sosiaalista toimintaa, joten nämä tutkimusmenetelmät toimivat analyysissa toisiaan tukevina.

Tutkimuksen tuloksena kyseisen albumin kuuden kappaleen lyriikoista pystytään muodostamaan viisi rakkauteen ja ihmissuhteisiin viittaavaa päädiskurssia: menettämisen diskurssi, yksipuolisen rakkauden diskurssi, kiintymyksen ja sitoutumisen diskurssi, katkeruuden diskurssi sekä epävarmuuden diskurssi. Albumin lyriikoiden kuvaamat ihmissuhteisiin liittyvät tilanteet ja tapahtumat maalataan melko negatiivissävytteisiksi, ja ihmissuhteen toimijoiden keskinäinen suhde on useassa tapauksessa jossain määrin ongelmallinen. Suhteen toimijoiden roolien rakentamisessa käytetään persoonapronomineja sekä finiittimuotoisia, ensimmäisen persoonan verbejä. Teksteissä on käytetty sekä kieleen vakiintuneita ilmauksia, että uusia, kielellä leikittelyn seurauksena syntyneitä rakkausmetaforia. Useat lyriikoissa esiintyvät metaforat kuvaavat rakkautta konkreettisena objektina, jonka voi esimerkiksi omistaa tai tuhota täysin.