Sosiaalisen median vyyhtiä setvimässä: Aikamme teknososiaalisen ilmiön moniulotteisuus ja sen käsittämisen haasteet

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kriittisellä otteella sanaparia sosiaalinen media, joka on yleistynyt ja noussut keskeiseen asemaan myös verkkoviestintää ja interaktiivisia verkkopalveluita koskevissa tutkimuskeskusteluissa 2010-luvun taitteesta alkaen. Tutkielmani pontimena on omakohtainen havainto siitä, että sanaparin laajasta käytöstä huolimatta sillä ei ole johdonmukaista ja samalla tavalla ymmärrettyä tutkimuksellista määritelmää. Sen sijaan sosiaalista mediaa on määritelty eri tieteenaloilla, mediatutkimus mukaan lukien, hyvin erilaisin, paikoin jopa ristiriitaisin tavoin, minkä lisäksi sanapari jätetään usein myös kokonaan määrittelemättä. Silti termiä sosiaalinen media on sovellettu ja sovelletaan annettuna otetusti tutkimuksellisen käsitteen roolissa.

Ensimmäinen tavoitteeni tutkielmassa on valottaa sosiaaliseksi mediaksi kutsutun kokonaisuuden moniulotteisuutta yksityiskohtaisemmin. Toteuttaakseni tämän tavoitteen tarkastelen kyseiseen kokonaisuuteen kiinnittyvien viestintäteknologioiden ja -palveluiden historiaa sekä sosiaalisen median käsitystapoja eräissä vakiintuneissa tekstikäytännöissä. Niiden osalta lähden liikkeelle tietosanakirjamäärittelyistä, minkä jälkeen teen laajahkon tutkimuksellisen yleiskatsauksen ja kohdennan lopuksi huomioni mediatutkimuksen piirissä sosiaalisen median kokonaisuudesta esitettyihin määrittelyihin. Toinen tavoitteeni on arvioida selvittämältäni pohjalta sitä, onko sosiaalinen media mahdollista määritellä niin, että määrittely täyttää hyödyllisen tutkimuksellisen käsitteen vaatimukset. Niitä koskien viitepisteenäni toimivat sosiologi Herbert Blumerin ajatukset tutkimuksellisesta käsitteen käsitteestä. Pohjustan sosiaalinen media -sanaparin arvioimista käsitteelliseltä kannalta tarkastelemalla ensin erikseen sanaparin osia eli sosiaalista ja mediaa.

Selvittämältäni pohjalta päädyn esittämään, että sanaparilla sosiaalinen media ei ole onnistuttu lisäämään selkeyttä koskien sitä teknososiaalista ilmiökokonaisuutta, johon sanaparin avulla on yritetty tarttua. Jotta tätä kokonaisuutta ja sen osia koskeva tutkimus voisi tulevaisuudessa rajautua tarkemmin ja muodostaa johdonmukaisen ja yhtenäisesti kohdennetun kentän, ehdotan että sanaparin sosiaalinen media käyttöä oletetusti tutkimuksellisena käsitteenä tulisi välttää. Selvitystyöni perusteella olennaisin osa niin kutsuttua sosiaalista mediaa ovat viestinnällisten suhteiden ylläpitoa painottavat verkostopalvelut. Tämä havainto pätee myös silloin, kun sosiaalinen media -sanaparilla yritetään kuvata verkostopalveluita laajempaa ja kirjavampaa kokonaisuutta. Ilmiötasolla moniulotteisen sosiaalisen median ytimestä toisin sanoen voi lopulta aina tunnistaa viestinnällisten suhteiden ylläpitämistä painottavat verkostopalvelut. Ehdotukseni onkin, että tutkimuksellisen tarkkuuden lisäämiseksi juuri verkostopalveluiden käsite tulisi ottaa johdonmukaisesti käyttöön.