Kestävyysraportointi listaamattomassa pk-yrityksessä

Abstract

Viime vuosina kiristyneet EU:n linjaukset koskien yritysten kestävyysraportointia ovat herättäneet monet yritykset pohtimaan oman kestävyysraportointinsa tilaa. Raportoinnin tullessa pakolliseksi listatuille yrityksille, se aiheuttaa raportointivelvoitteita myös näiden yritysten arvoketjuissa toimiville listaamattomille pk-yrityksille.

Tämän diplomityön ensisijainen tavoite on helpottaa kohdeyrityksenä olevan listaamattoman pk-yrityksen kestävyysraportointivaatimuksiin vastaamista ja selvittää sen tämänhetkiset raportointivalmiudet. Lisäksi tavoitteena on laskea saavutettavissa olevien tietojen perusteella yrityksen yhden omavalmisteisen tuotteen hiilijalanjälki sekä tehdä tutkimuksen perusteella kehitysehdotuksia kohdeyrityksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja sen toiminnan kehittämiseksi kohti kestävämpiä toimintatapoja.

Työssä käytetty tutkimusstrategia myötäilee konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä. Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijatyöpajojen avulla perehdyttiin työn aiheeseen ja selvitettiin kohdeyritykselle sopiva kestävyysraportoinnin viitekehys sekä se, mitä tietoja yrityksen tulee raportoida etenkin kestävyysraportoinnin ympäristöteemoihin liittyen. Edellä mainittujen tutkimusmenetelmien avulla valittiin myös tuotekohtaisen hiilijalanjäljen laskentamalli. Data-analyysin, havainnoinnin ja haastatteluiden kautta saatiin selville, millaisia asiakastoiveita ja vaatimuksia on odotettavissa pakollisten raportoitavien seikkojen lisäksi sekä miten kohdeyrityksen raportointivalmiutta voitaisiin parantaa. Asiantuntijatyöpajojen, haastatteluiden sekä data-analyysin avulla selvitettiin, millä laajuudella kestävyysraportointia tulee toteuttaa sekä mikä on yrityksen yhden omavalmisteisen tuotteen hiilijalanjälki.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että CSRD-direktiivin mukainen raportointi ei koske kohdeyritystä, vaan se voi laatia kestävyysraportin vapaaehtoisesti VSME-standardia hyödyntäen. Kyseisen standardin mukaan laaditun raportin laajuutta voidaan säätää olennaisuusanalyysin sekä standardin sisältämien moduulien avulla. Tutkimuksen tuloksena selvitettiin kohdeyrityksen kestävyysraportointiin liittyvien teemojen nykytila sekä mitä kohdeyrityksessä jo raportoidaan. Lisäksi tutkimuksen tuloksena saatiin laskettua kehdosta portille -menetelmällä kohdeyrityksen yhden omavalmisteisen tuotteen hiilijalanjälki. Samalla havaittiin valmistuksessa hukkaan menevän materiaalin muodostavan merkittävän osuuden koko tuotteen hiilijalanjäljestä.

Kestävyysraportoinnin aloittaminen suositellun viitekehyksen mukaisesti ei ainoastaan helpota tulevaisuudessa tiedonkeruuta ja tietojen hallintaa, vaan myös parantaa yrityksen kykyä vastata asiakkaiden kestävyysteemaisiin kysymyksiin yhtä dokumenttia käyttäen. Kehitysehdotuksissa esitettyjen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteiden toteuttaminen voi merkittävästi pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä, mikä edistää ympäristöystävällisyyttä. Tutkimuksen lopuksi esitetyt kehitysehdotukset tarjoavat konkreettisia keinoja, joilla kohdeyritys voi siirtyä kohti kestävämpiä toimintatapoja, mikä pitkällä aikavälillä voi vahvistaa yrityksen kilpailukykyä, markkina-asemaa ja mainetta.