Rakennetun ympäristön digitalisaatio : Esimerkkinä Nokian kaupungin kaavoitus

Abstract

Kaavoituksessa on käynnissä poikkeuksellinen ajanjakso, kun Suomen kuntien kaavoitus on siirtymässä tietomallipohjaiseen suunnitteluun. Parhaillaan käynnissä olevan tietomallipohjaisten ohjelmien käyttöönoton tavoitteena on muodostaa valtakunnallisesti yhtenäinen tiedonhallinnan järjestelmä, josta löytyvä kaavatieto olisi helposti saavutettavaa ja koneluettavassa muodossa. Muutosta ohjaavan lainsäädännön sekä poliittisen päätöksenteon tavoitteina on edistää tiedon saavutettavuutta ja laajempia yhteiskunnallisia teemoja, kuten kestävän kehityksen tavoitteita.

Muutos vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä, paljon resursseja sekä avointa viestintää, jotta lopputulos olisi tavoitteiden mukainen. Tässä vaiheessa ei vielä tarkalleen tiedetä, millaisia konkreettisia hyötyjä muutoksen ansiosta tullaan saavuttamaan, miten tietomallijärjestelmän käyttöönotto käytännössä tapahtuu sekä millaisia haasteita prosessin kehitysvaiheissa tullaan vielä kohtaamaan. Nokian kaupunki on yksi kaavoituksen digitalisaation edelläkävijöistä ja työn tarkoituksena on löytää tekijöitä, joista erityisesti muut samankokoiset tietomallipohjaisen suunnittelun käyttöönottavat kaupungit voisivat hyötyä.

Kaavoituksen näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää huomioida, ettei kyse ole ainoastaan uudesta työkalusta, vaan uudenlaisesta tavasta ajatella kaavan laatimisen prosessia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kaavaa piirrettäessä kaavamääräykset yhdistyvät geometrisiin kaavakohteisiin, jotka sisältävät erilaisia ominaisuustietoja. Tulevaisuudessa kaavaa voidaan tarkastella tietomallipohjaisessa ympäristössä, jossa alueita valitsemalla saadaan esiin kyseistä aluetta koskevat kaavatiedot. Kaava ei muodostu erillisistä komponenteista, vaan kaavakohde sekä siihen liittyvät kaavatiedot voidaan käsittää kokonaisuutena.

Diplomityö pohjautuu kirjallisiin lähteisiin, käytännön kokemukseen kaavoitustyössä sekä työtä varten toteutettuihin tutkimushaastatteluihin. Haastatteluosuus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä haastateltiin tietomallintamisen parissa työskenteleviä kaavoitusarkkitehteja ja toisessa tietomallintamisen erilaisissa asiantuntijarooleissa työskenteleviä henkilöitä.

Tutkimuskysymysten avulla haluan selvittää, millainen todettu tarve kaavoituksen digitalisaatiolle on, ja mihin muutos pohjautuu. Etsin työssäni vastauksia siihen, miten kaavoituksen digiloikka on tähän mennessä edistynyt, mitä tästä voidaan oppia ja miltä kaavan laatimisen tulevaisuus kohti tietomalliorientoitunutta suunnittelua tällä hetkellä näyttää.

Tietomallintamisen käyttöönotto on jokaisen kunnan osalta yksilöllinen prosessi, jota määrittävät tietyt lainsäädännön asettamat vaatimukset. Toimiva yhteistyö kuntien välillä sekä riittävä koulutuksen ja tiedon saatavuus helpottaa käyttöönoton prosessia. Muutoksen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen sekä tehokas viestintä edesauttavat luomaan kehitysmyönteisen ilmapiirin muutokselle ja uuden oppimiselle. Prosessi on vielä monelta osin keskeneräinen, jonka vuoksi muutoksen todelliset hyödyt sekä konkreettiset vaikutukset tullaan näkemään vasta vuosien kuluttua.