Laatuattribuutit arvoverkoissa

Abstract

Tutkimus tarkastelee järjestelmä- ja ohjelmistotekniikan alalla tutkittujen ja hyödynnettyjen laatuattribuuttien sovellettavuutta arvoverkkojen johtamiseen ja pyrkii avaamaan uuden lähestymistavan kautta uusia mahdollisuuksia arvoverkkojen johtamiseen liittyvien menetelmien ja työkalujen kehittämiseen. Laatuattribuutit ovat järjestelmien mitattavissa ja testattavissa olevia ominaisuuksia, joita käytetään järjestelmien vaatimusten määrittelyn sekä arkkitehtuurin valinnan lisäksi järjestelmän toiminnan ja rakenteen toimivuuden mittaamiseen koko järjestelmän elinkaaren ajan. Laatuattribuuttien onnistunut soveltaminen arvoverkkoihin voisi mahdollistaa järjestelmä- ja ohjelmistotekniikassa vakiintuneiden laatuattribuutteihin liittyvien teorioiden ja menetelmien hyödyntämisen myös liiketoiminnassa ja tuoda täysin uusia näkökulmia ja tekniikoita arvoverkkojen kokonaisvaltaisen johtamisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää tutkittavat laatuattribuutit arvoverkkojen kontekstissa ja todistaa tai kumota tutkimustuloksien kautta laatuattribuuttien sovellettavuus arvoverkkojen johtamiseen. Tutkimukseen valittiin järjestelmä- ja ohjelmistotekniikan kirjallisuuskatsauksen perusteella kymmenen yleisintä laatuattribuuttia, joiden kautta sovellettavuutta tutkimuksessa testataan ja arvioidaan. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin Delfoi-asiantuntijamenetelmää, sillä sen katsottiin olevan erityisen sopiva spesifiselle ja vähän tunnetulle tutkimusalueelle suuntautuvaan eksploratiiviseen eli etsinnälliseen tutkimukseen, jossa pyritään ensisijaisesti löytämään uusia näkökulmia ja ymmärrystä eikä niinkään vahvistamaan aiempia käsityksiä tai hypoteeseja. Delfoi-asiantuntijapaneeli koostui kymmenestä asiantuntijasta, jotka valittiin lumipallo-otannalla tietojohtamisen professorien ja tutkijoiden, yritysjohtajien, projektipäälliköiden ja -asiantuntijoiden sekä verkostotutkimuksen asiantuntijoiden joukosta. Menetelmää sovellettiin tutkimukseen kahden kierroksen tekniikalla, jossa ensimmäisellä kierroksella kerättiin avoimesti asiantuntijoiden ajatuksia ja näkemyksiä laatuattribuuteista arvoverkoissa. Kerätyn tutkimusaineiston sisällön teemoittelun ja jäsentelyn tuloksena työssä luotiin jokaiselle tutkittavalle laatuattribuutille alustava lista sen määritelmistä uudessa kontekstissaan. Analyysin aikana havaittiin kerätyn tutkimusaineiston sisältävän määritelmien lisäksi myös laatuattribuutteihin liittyvää metriikkaa sekä laatuattribuuttien välisiä yhteyksiä eli interaktioita, jotka poimittiin mukaan luotuihin listoihin. Toisella Delfoi-kierroksella nämä ensimmäisen kierroksen aineistoanalyysin tulokset asetettiin asiantuntijapaneelin vapaan kommentoinnin ja arvioinnin kohteeksi, ja kerätyn tutkimusaineiston perusteella laatuattribuuttien määritelmät korjattiin ja täydennettiin lopulliseen muotoonsa. Toisen kierroksen aineistoanalyysin päätteeksi tutkimustuloksena julkaistiin jokaiselle laatuattribuutille oma laatuattribuuttikortti, joka tiivisti yhteen laatuattribuutin määritelmät, metriikat sekä interaktiot. Lopuksi työssä johdettiin tutkimuksen johtopäätökset hyödyntämällä sekä teoreettisen viitekehyksen soveltavaa osaa että varsinaisen empiirisen tutkimuksen tuloksia. Teoreettisen viitekehyksen soveltava osuus tarjosi johtopäätösten tueksi tutkimuksessa luodun johtamisprosessikonseptin sekä erilaisia mahdollisia laatuattribuutteja hyödyntäviä työkaluja, joiden kautta laatuattribuuttien sovellettavuutta erilaisiin johtamisen työkaluihin voitiin arvioida. Empiirisen tutkimuksen tulokset sen sijaan tarjosivat luotujen laatuattribuuttikorttien kautta materiaalin, jonka perusteella laatuattribuuttien ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä arvoverkkojen kontekstissa voitiin arvioida. Näiden arviointien perusteella tutkimuksessa vastattiin varsinaiseen tutkimuskysymykseen ja todistettiin laatuattribuuttien olevan sovellettavissa arvoverkkojen johtamiseen. Johtopäätösten lisäksi tutkimuksen lopussa esitetään kattavasti erilaisia jatkotutkimusehdotuksia tutkimussuunnan ja aiheen kehittämiseksi.

This study examines the applicability of quality attributes, researched and utilized in the fields of systems and software engineering, to the management of value-nets. By utilizing this new approach, the study aims to explore new possibilities for developing methods and tools related to the management of value-nets. Quality attributes are measurable and testable characteristics of systems, used not only in defining system requirements and selecting architecture, but also in assessing the performance and structural functionality of a system throughout its lifecycle. The successful application of quality attributes to value-nets could enable the utilization of existing theories and methods from systems and software engineering to the field of business management, offering entirely new perspectives and techniques to support the comprehensive management of value-nets. The goal of the study is to define quality attributes in the context of value-nets, and based on these created definitions, the study aims to prove or disprove the applicability of quality attributes to the management of value-nets. Based on a literature review from systems and software engineering, ten of the most common quality attributes were selected for testing and evaluating the applicability. The Delphi method was chosen as the research method, as it was considered particularly suitable for exploratory research in a specific and relatively unknown area, that aims primarily at discovering new perspectives and understanding, rather than confirming existing beliefs or hypotheses. The Delphi expert panel consisted of ten experts selected through snowball sampling among professors and researchers of knowledge management, business managers, project managers, and specialists of business network research. The method was applied using a two-round process, where the first round gathered open thoughts and opinions of quality attributes in the field of value-nets. The thematic organization of the research data collected during the first Delphi round resulted in the creation of individual and preliminary quality attribute definition lists, each summarizing the definitions of a specific attribute in the new context. During the analysis, it was observed that the collected data also included metrics related to the quality attributes, as well as interactions between different attributes, which were added to the created definition lists. In the second Delphi round, the results from the first-round data analysis were presented to the expert panel for open commentary and evaluation. Based on this feedback, the definitions of the quality attributes were revised and finalized. As the result of the second-round analysis, the study published quality attribute cards, one for each attribute, summarizing its definitions, metrics, and interactions. Finally, the study’s conclusions were derived by utilizing both the applied theoretical framework and the results of the empirical research. The applied section of the theoretical framework offered both management process concept created during this study and also various management tools utilizing quality attributes. Based on these drafts, the applicability of quality attributes towards different management tools was evaluated. On the other hand, the results of empirical research provided material through the created quality attribute cards, enabling the evaluation of the comprehensibility and usability of quality attributes in the context of value-nets. Based on these evaluations, the study answered the main research question and proved that quality attributes are applicable to management of value-nets. In addition to the conclusions the study also presents comprehensive suggestions for further research to expand the field of this research area.