Strategisen johtamisen ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan yhteensovitus julkisella sektorilla
Kivinen, Eero (2024)
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406117108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406117108
Tiivistelmä
Kokonaisvaltaista riskienhallintaa kohtaan esitetyn kritiikin mukaan organisaatiot epäonnistuvat strategisen johtamisen ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan yhteensovittamisessa ja toimeenpanossa. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan käytetyimmät sovellukset ISO 31000 -standardi ja COSO ERM -viitekehys uusittiin taannoin huomioimaan aiempaa paremmin strategiatyön ja riskienhallintatyön yhteensovitus. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan nykyinen fokus on aiempaa vahvemmin tavoitteiden saavuttamisessa kuin riskienhallinnassa omana toimintonaan.
Tutkielman tarkoitus oli muodostaa kokonaisvaltainen näkemys riskienhallinnasta ja strategisesta johtamisesta julkisen sektorin kontekstissa. Tutkittava ilmiö oli strategisen johtamisen ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan yhteensovitus ja toimeenpano julkisissa organisaatioissa. Tutkittavaan ilmiöön kuului julkisen sektorin erityispiirteiden tarkastelu strategisten riskien hallinnassa.
Tutkielma oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Teemahaastatteluissa haastateltiin kuutta riskienhallinnan ja/tai strategisen johtamisen konsulttia, joilla oli kokemusta julkisen sektorin neuvonantotoimeksiannoista. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin teemoittelua ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tuloksien mukaan yhteensovituksessa oli keskeistä sisällyttää kokonaisvaltainen riskienhallinta osaksi organisaation johtamisjärjestelmää. Lisäksi riskejä pitää käsitellä riskiportfoliossa, joka kattaa myös strategiset riskit. Organisaation kriittinen päätöksenteko täytyy altistaa riskienhallinnan menetelmille ja riskienhallintatoiminto asemoida organisaatiossa tarkoituksenmukaisesti. Keskeistä on johdon tuki ja sitoutus toimintojen yhteensovittamiselle ja resursoimiselle.
Johtopäätöksien mukaan julkiset organisaatiot eivät ole implementoineet yksi yhteen mitään riskienhallinnan viitekehystä, vaikka akateeminen kirjallisuus niin suosittaa. Tuloksissa tunnistettiin julkisen sektorin erityispiirteitä strategisten riskien hallinnassa, mitkä osittain selittävät riskienhallinnan vähäisempää roolia strategiatyössä. Merkittävä erityispiirre oli strategisten valintojen mahdollisuuden puuttuminen. Julkisten organisaatioiden strategiset valinnat tehdään usein jo lainsäädännön sekä normiohjauksen kautta. Valmiiksi tehdyt strategiset valinnat vaikuttavat organisaatioiden strategisen johtamisen ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimenpiteisiin ja niiden painoarvoihin
Tutkielman tarkoitus oli muodostaa kokonaisvaltainen näkemys riskienhallinnasta ja strategisesta johtamisesta julkisen sektorin kontekstissa. Tutkittava ilmiö oli strategisen johtamisen ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan yhteensovitus ja toimeenpano julkisissa organisaatioissa. Tutkittavaan ilmiöön kuului julkisen sektorin erityispiirteiden tarkastelu strategisten riskien hallinnassa.
Tutkielma oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Teemahaastatteluissa haastateltiin kuutta riskienhallinnan ja/tai strategisen johtamisen konsulttia, joilla oli kokemusta julkisen sektorin neuvonantotoimeksiannoista. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin teemoittelua ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tuloksien mukaan yhteensovituksessa oli keskeistä sisällyttää kokonaisvaltainen riskienhallinta osaksi organisaation johtamisjärjestelmää. Lisäksi riskejä pitää käsitellä riskiportfoliossa, joka kattaa myös strategiset riskit. Organisaation kriittinen päätöksenteko täytyy altistaa riskienhallinnan menetelmille ja riskienhallintatoiminto asemoida organisaatiossa tarkoituksenmukaisesti. Keskeistä on johdon tuki ja sitoutus toimintojen yhteensovittamiselle ja resursoimiselle.
Johtopäätöksien mukaan julkiset organisaatiot eivät ole implementoineet yksi yhteen mitään riskienhallinnan viitekehystä, vaikka akateeminen kirjallisuus niin suosittaa. Tuloksissa tunnistettiin julkisen sektorin erityispiirteitä strategisten riskien hallinnassa, mitkä osittain selittävät riskienhallinnan vähäisempää roolia strategiatyössä. Merkittävä erityispiirre oli strategisten valintojen mahdollisuuden puuttuminen. Julkisten organisaatioiden strategiset valinnat tehdään usein jo lainsäädännön sekä normiohjauksen kautta. Valmiiksi tehdyt strategiset valinnat vaikuttavat organisaatioiden strategisen johtamisen ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimenpiteisiin ja niiden painoarvoihin