Paikallissijojen valinta burmankielisillä suomenoppijoilla

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani, mitä paikallissijoja ensikieleltään burmankieliset noin tasolla A2‒B1 olevat suomenoppijat valitsevat paikallissijatehtävissä sekä miten he perustelevat tekemiään valintoja. Analysoin, miten onnistuneita osallistujien tekemät paikansijavalinnat ovat sekä miten eri tavoin he perustelevat valintojensa tekemistä. Tutkin lisäksi sitä, näkyykö oppijoiden valinnoissa suomen kurssilla käytetyn opetuksen apukielen englannin tai oppijoiden ensikielen burman siirtovaikutusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aiemmasta tehdystä paikansijojen oppimista analysoineesta suomi toisena kielenä -tutkimuksesta.

Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta aikuisesta ensikieleltään burmankielisestä suomenoppijasta ja heidän tekemistään paikallissijatehtävistä. Paikallissijatehtävissä on kolme eri tehtävätyyppiä, joissa tarkoituksena on valita oikea paikallissija vaihtoehdoista, taivuttaa annettu sana itse jossakin paikallissijassa tai kääntää kokonainen paikansijailmauksen sisältävä lause suomeksi englannista. Tämän lisäksi osallistujia pyydettiin perustelemaan sijavalintansa. Tehtävät tehtiin suullisesti etäyhteydellä videopalvelu Zoomissa, kaksin osallistujan ja tutkijan kesken. Tehtävätilaisuus nauhoitettiin videoksi, joka litteroitiin tekstimuotoon.

Tutkimuksen aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin sekä virheanalyysin menetelmin. Analyysi on hyvin aineistolähteistä, sillä aineistoa tarkastelemalla esiin nousi selviä kategorioita perusteluiden laadussa. Paikansijavalintoja tarkasteltiin myös virheanalyysin ja määrällisen tutkimuksen menetelmin, sillä oli sekä kiinnostavaa että havainnollistavaa tarkastella myös sitä, minkä paikallissijojen käytössä onnistuttiin ja nousiko esimerkiksi jokin paikallissija selvästi muiden joukosta onnistuneimmaksi. Yhdessä laadullisen ja määrällisen tarkastelun myötä voitiin tarkastella, oliko paikallissijojen onnistunut käyttö tarkoituksenmukaista sekä oliko muodon ja merkityksen suhde oppijoilla hallussa.

Analyysissä perusteluista hahmottui kaksi selvää karkeasti jaettavissa olevaa kategoriaa: englannin kielen eli opetuksen apukielen käyttö sijavalinnan perustelun apuna sekä burman kielen eli oppijan oman ensikielen käyttö sijavalinnan perustelun apuna. Näistä kahdesta kategoriasta ensimmäinen oli selvästi suurempi, ja myös tämän kategorian sisällä voidaan tehdä jako kahteen: englannin käyttö apuna luonnehtimassa omaa ajatusprosessia, kuten kuvaamassa paikansijojen fyysisen merkityksen hahmottamista, jotakin opittua tai opeteltua sääntöä tai tunnetta siitä, että jokin sija on oikea, ja englannin käyttö apuna ilmauksen kääntämistä varten, hyödyntäen esimerkiksi jotakin prepositiota tuomaan ilmi omaa ajatusta paikansijan merkityksestä.

Määrällisistä tuloksista kävi ilmi, että paikallissijojen käytön onnistuneisuus koko tehtävässä on noin 70 %. Sijoja valittiin tässä järjestyksessä eniten valituimmasta vähimpään: adessiivi 43, inessiivi 17, illatiivi 12, elatiivi 10, ablatiivi 9 ja allatiivi 3 kertaa. Tuloksista voidaan myös laskea paikallissijojen käytön onnistuneisuusjärjestys, joka on seuraava: adessiivi 79 %, elatiivi 75 %, illatiivi 58 %, ablatiivi 58 % ja inessiivi 56 %. Allatiivin onnistumisprosenttia ei voida laskea, sillä se ei ole tutkimuksessa kohdekielinen vastaus yhdessäkään tehtäväkohdassa. Tuloksissa yllättävää oli inessiivin heikko onnistuneisuus, sillä inessiivi on aikaisemman tutkimuksenkin mukaan paikansijoista se, joka opitaan ensimmäisenä.

Analyysissä kävi ilmi, että noin puolissa englannin kieltä apuna käyttävistä vastauksista hyödynnettiin ajatusprosessin ilmentämistä pidemmällä tavalla kuin vain käännöksenomaisesti. Kuitenkin puolissa vastauksista hyödynnettiin englannin kieltä apuna juuri kääntämään paikansijan sisältävä ilmaus. Burman kieltä hyödyntävät vastaukset taas olivat englannin kieltä apuna käyttäviä vastauksia paljon pienempi ryhmä. Osallistujista lähinnä kaksi käyttivät burman kieltä apunaan paikansijojen valintojen perustelussa. Burman kieleen nojaavat perustelut olivat kuitenkin englannin kieleen nojaavia perusteluja hieman laajempia ja vaikeammin tulkittavissa olevia. On kuitenkin selvää, että sekä englannin kielestä että burman kielestä on nähtävissä siirtovaikutusta suomen kieleen ja sen paikallissijojen käyttöön.