Muutosilmiöt ensihoitajien näkökulmasta kuvattuna
Lydén, Erik (2024)
Lydén, Erik
2024
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406056754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202406056754
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on tapaustutkimus, joka tutkii ensihoitajien kokemuksia liittyen organisaation siirtymiseen osaksi hyvinvointialuetta. Tunnistettuja muutosilmiöitä tarkastellaan muutosjohtamisen sekä kompleksisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena on hyvinvointialueen ensihoitopalvelun organisaatio. Se muodostui pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun sekä sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen yhdistyessä vuoden 2023 alusta lukien.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Aineisto koostui neljän ensihoitajan haastattelusta, jotka olivat työskennelleet organisaatiossa vähintään kaksi vuotta. Teemahaastatteluissa sovellettiin työhyvinvoinnin teoreettista viitekehystä, jonka avulla tutkimusasetelma pyrittiin asettamaan haastateltaville helpommin lähestyttävään kontekstiin. Analyysivaiheessa pyrittiin tunnistamaan aineistosta muutoksen synnyttämiä ilmiöitä, joita peilattiin muutosjohtamisen ja kompleksisuuden teoriaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutoksen jälkeen henkilöstön kokemuksista voidaan tunnistaa selkeitä ilmiöitä, joille löytyy teoreettisia yhtymäkohtia kirjallisuudesta. Muutoksen tutkiminen jälkikäteen tietyssä kontekstissa tuottaa tietoa, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää myös muutosjohtamisen suunnittelussa ja ennakoinnissa. Muutoksesta ja muutosilmiöistä tunnistetaan sekä positiivisia ja negatiivisia piirteitä.
Johtamisen ja johtamiskulttuurin koetaan muuttuneen. Itse perustyöhön muutos vaikutti vain vähän. Sen sijaan työn tekemisen järjestelyihin ja infrastruktuuriin muutoksella koetaan olevan paljon vaikutusta. Tältä osin muutoksessa keskeistä ei ollut välttämättä muutosten laatu, vaan niiden suuri määrä ja päällekkäisyys. Eri muutosilmiöt aiheuttivat toisaalta runsaasti muutoskuormitusta, mutta niiden nähtiin tarjoavan myös mahdollisuuksia esimerkiksi ammatilliseen kehittymiseen. Muutos sisälsi henkilöstön näkökulmasta paljon erilaisia elementtejä, joiden kompleksisuus vaihteli. Osaa yksinkertaisista ja monimutkaisista muutoksista voi olla perusteltua johtaa perinteisin, systeemisin muutosjohtamisen keinoin.
Erityisesti työilmapiirin ja työkulttuurin muutos esiintyy tutkimuksessa selkeän kompleksisena ilmiönä, jonka syistä ja seurauksista koetaan merkittävää epävarmuutta. Ilmiössä on sisäisen emergenssin piirteitä, joten ilmiön johtaminen voi olla hyvin haastavaa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös mahdollisia attraktoreita, jotka pyrkivät rajaamaan muutoksessa esiintyvää epälineaarisuutta.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Aineisto koostui neljän ensihoitajan haastattelusta, jotka olivat työskennelleet organisaatiossa vähintään kaksi vuotta. Teemahaastatteluissa sovellettiin työhyvinvoinnin teoreettista viitekehystä, jonka avulla tutkimusasetelma pyrittiin asettamaan haastateltaville helpommin lähestyttävään kontekstiin. Analyysivaiheessa pyrittiin tunnistamaan aineistosta muutoksen synnyttämiä ilmiöitä, joita peilattiin muutosjohtamisen ja kompleksisuuden teoriaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutoksen jälkeen henkilöstön kokemuksista voidaan tunnistaa selkeitä ilmiöitä, joille löytyy teoreettisia yhtymäkohtia kirjallisuudesta. Muutoksen tutkiminen jälkikäteen tietyssä kontekstissa tuottaa tietoa, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää myös muutosjohtamisen suunnittelussa ja ennakoinnissa. Muutoksesta ja muutosilmiöistä tunnistetaan sekä positiivisia ja negatiivisia piirteitä.
Johtamisen ja johtamiskulttuurin koetaan muuttuneen. Itse perustyöhön muutos vaikutti vain vähän. Sen sijaan työn tekemisen järjestelyihin ja infrastruktuuriin muutoksella koetaan olevan paljon vaikutusta. Tältä osin muutoksessa keskeistä ei ollut välttämättä muutosten laatu, vaan niiden suuri määrä ja päällekkäisyys. Eri muutosilmiöt aiheuttivat toisaalta runsaasti muutoskuormitusta, mutta niiden nähtiin tarjoavan myös mahdollisuuksia esimerkiksi ammatilliseen kehittymiseen. Muutos sisälsi henkilöstön näkökulmasta paljon erilaisia elementtejä, joiden kompleksisuus vaihteli. Osaa yksinkertaisista ja monimutkaisista muutoksista voi olla perusteltua johtaa perinteisin, systeemisin muutosjohtamisen keinoin.
Erityisesti työilmapiirin ja työkulttuurin muutos esiintyy tutkimuksessa selkeän kompleksisena ilmiönä, jonka syistä ja seurauksista koetaan merkittävää epävarmuutta. Ilmiössä on sisäisen emergenssin piirteitä, joten ilmiön johtaminen voi olla hyvin haastavaa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös mahdollisia attraktoreita, jotka pyrkivät rajaamaan muutoksessa esiintyvää epälineaarisuutta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8315]