Onnistuneeksi koettu osallistuminen: Asukkaiden ja kaupungin kokemuksia asuinalueen kehittämisestä

Abstract

Edustuksellisen demokratian kriisi on aiheuttanut sen, että demokraattinen järjestelmä on murroksessa. Tämä murros on saanut aikaan tarpeen kehittää edustuksellisen demokratian rinnalle myös muita yhteiskunnallisen osallistumisen tapoja. Tämä osallistava käänne näkyy erityisesti kunnissa, joilla asukkaidensa arkielämää lähimpinä hallinnon tasoina on erityinen rooli osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä. Demokratian murroksen lisäksi osallistavaan käänteeseen liittyy kuntien avautuva hallinta, joka vaatii kunnilta uudenlaisia kumppanuuden ja yhteiskehittämisen muotoja. Tällainen ajattelu näkyy etenkin asuinalueiden kehittämisessä tarpeena ottaa asukkaita mukaan alueiden kehittämiseen. Tutkielmassa tarkastellaan osallistumista asuinalueen kehittämiseen sekä kehittämiseen osallistuneiden asukkaiden että kaupungin kannalta. Tutkimuksen kontekstina on Tampereella vuosina 2020–2022 käynnissä ollut aluekehityshanke Peltolammin-Multisillan lähiöohjelma.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan sitä, millaisia laajempia tavoitteita osallistamisella on ja millainen on asukkaiden asema kehittämisessä. Osallistamisen tavoitteina voidaan nähdä olevan luottamuksen vahvistuminen, tiedon kerääminen ja hyödyntäminen ja asukkaiden osallisuuden kokemuksen vahvistuminen. Luottamus liittyy erityisesti kunnan ja asukkaiden väliseen luottamukseen sekä siihen, millainen osallistumisprosessi on omiaan herättämään asukkaiden luottamuksen omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tiedon osalta tarkastellaan tiedon politiikkaa ja tiedon erilaisia muotoja. Osallisuuden kokemusta tarkastellaan yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistumisena ja yhteisen ymmärryksen lisääntymisenä.

Tutkimusongelmana tutkitaan sitä, mikä tekee osallistamisesta onnistunutta asukkaiden ja kaupungin näkökulmasta. Tutkimusongelmaan vastataan kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimuskysymykset ovat: Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että asukkaat kokevat osallistumisen onnistuneeksi? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että osallistaminen koetaan onnistuneeksi kaupungin kannalta? Miten asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden kokemukset onnistuneesta osallistamisesta eroavat toisistaan? Vastaamalla näihin kysymyksiin saadaan luotua käsitystä siitä, millaisiin asioihin osallistamisessa pitäisi kiinnittää huomiota, että osallistamisen tavoitteet tulisivat täytetyksi.

Laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Viisi haastateltavista oli lähiöohjelmaan aktiivisesti osallistuneita asukkaita ja viisi niin ikään ohjelmassa tavalla tai toisella mukana olleita kaupungin työntekijöitä. Näin kerätyn aineiston myötä saatiin aikaiseksi tutkimusasetelma, jossa päästään tarkastelemaan sekä osallistujien että osallistajien näkökulmia ja vertaamaan niitä toisiinsa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella asukkaiden ja kaupungin kokemuksissa onnistuneesta osallistumisesta ja osallistamisesta on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Asukkaiden kannalta onnistuneeksi koettu osallistuminen on sellaista, jossa voi kokea tulleensa kuulluksi ja luottaa oman osallistumisensa vaikutuksiin. Lisäksi onnistunut osallistuminen vahvistaa yhteisöllisyyttä asuinalueella. Kaupungin näkökulmasta onnistuneeksi koettu osallistaminen rakentuu sen varaan, että asukkailta saadaan tietoa suunnittelun tueksi, luottamus vahvistuu ja osallistaminen on suunnitelmallista. Eroavaisuudet näkökulmissa liittyvät erilaisiin tulkintoihin luottamuksesta sekä siihen, että asukkailla korostuu yhteisöllisyyden tarve, jota kaupunki ei yhtä vahvasti tunnista. Lisäksi sillä, tuleeko kehittämisen agenda valmiina kaupungilta vai saavatko asukkaat vaikuttaa siihen, on vaikutusta onnistumisen kokemukselle. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että osallistamisessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota osallistumisprosessin laatuun. Prosessissa tulisi huomioida erityisesti se, että se synnyttää keskinäistä luottamusta ja kuulluksi tulemisen tunnetta asukkaissa. Lisäksi osallistamisprosessin yhteisöllisyyttä luoviin elementteihin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota ja osallistumismahdollisuuksia suunnitella yhdessä asukkaiden kanssa.

Avainsanat: osallistuminen, osallistaminen, asuinalueiden kehittäminen, demokratia Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla