Mikä selittää äänestysaktiivisuuden vaihtelua aluevaaleissa?

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuonna 2022 toimitettujen ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuuteen vaikuttaneita tekijöitä. Tarkemmin ottaen tutkimuskysymyksenä on, mitkä tekijät (kunnan ikärakenne, koulutustaso, tulotaso, terveydestä kertovat indikaattorit, asukasmäärä, äänestysaktiivisuus edellisissä toimitetuissa kuntavaaleissa ja vaalien kilpailullisuus) ovat yhteydessä äänestysaktiivisuuteen vuoden 2022 aluevaaleissa. Äänestysaktiivisuuteen liittyvää tutkimusta on runsaasti, mutta se on perinteisesti keskittynyt yksilötason kyselyaineistoihin perustuviin tutkimuksiin. Tässä tutkielmassa tarkastelutasona on yksilön sijaan kunta. Tutkielman keskeisin tavoite on selvittää, voidaanko äänestysaktiivisuuteen liittyvässä aiemmassa pääosin yksilötason kyselyaineistoihin perustuvassa tutkimuksessa tehtyjä havaintoja osoittaa myös kuntatasolla. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu äänestysaktiivisuuden selitysmalleista sekä äänestysaktiivisuuteen liittyvästä aikaisemmasta tutkimuksesta. Äänestysaktiivisuus on laskenut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna niin Suomessa kuin useimmissa muissakin läntisissä demokratioissa. Suomessa äänestysaktiivisuus on kuitenkin jäänyt pysyvästi matalammalle tasolle varsinkin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Matala äänestysaktiivisuus saattaa asettaa edustuksellisen demokratian legitimiteetin kyseenalaiseksi, varsinkin jos äänestäjien ja äänestämättä jättävien yksilöiden poliittiset näkemykset eroavat toisistaan. Äänestysaktiivisuutta selittäviksi tekijöiksi on aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella valittu kunnan ikärakenne, koulutustaso, tulotaso, terveydestä kertovat indikaattorit, kunnan koko, äänestysaktiivisuus edellisissä toimitetuissa kuntavaaleissa sekä vaalien kilpailullisuus. Tutkielman aineisto muodostuu Tilastokeskuksen kuntatasoisista tilastoista, oikeusministeriön vaalitilastoista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksistä. Ainestoa analysoidaan kvantitatiivisin menetelmin. Tutkielmassa hyödynnetään kuvailevia menetelmiä, varianssianalyysia sekä lineaarista regressioanalyysia. Aineiston analyysiin käytetään SPSS tilasto-ohjelmaa. Tutkielman keskeisin tulos on, että pääosin yksilötason aineistoihin perustuvassa aiemmassa äänestysaktiivisuustutkimuksessa tehtyjä havaintoja voidaan osoittaa myös kuntatason aineistolla, joskin tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Lineaarinen regressioanalyysi kuitenkin osoittaa, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kunnan väestöstä vaikuttaa nostavasti kunnan äänestysaktiivisuuteen aluevaaleissa. Toisaalta taas vaalien kilpailullinen asetelma kunnassa näyttää pikemminkin laskevan äänestysaktiivisuutta kuin nostavan sitä.