”Homogenisaatio, modernisaatio ja valvonta” : Subjektipositiot Kiinan 2021–2026 digistrategiassa
Vasamies, Elmeri (2024)
Vasamies, Elmeri
2024
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405095598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405095598
Tiivistelmä
Digitalisaation sävyttämänä aikakautena digitaalinen ympäristö ja sen suhde politiikkaan hakee muotoaan. Kiina on tiukentanut kontrolliaan digitaalisesta ympäristöstä ja huomannut datapolitiikan nousevan merkityksen. Yksilöiden rooli tässä murroksessa on jäänyt suuremman kuvan varjoon. Harvat kansainvälisen politiikan tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota digitaalisuuden, yksilön ja valtion väliseen suhteeseen. Tämän suhteen tutkimiselle on kuitenkin selkeä tarve kiihtyvästi digitalisoituvassa maailmassa.
Tämän tutkimuksen kontekstissa se auttaa toisaalta ymmärtämään Kiinan toimintalogiikkaa, kun se joutuu järjestäytymään uudestaan uniikissa ympäristössä. Samalla se tuo näkyville yksilöiden roolin Kiinan toiminnassa. Tämän Pro gradu -työn tavoitteena on tarkastella Kiinan suhdetta digitaaliseen ympäristöön sekä yksilöihin. Pyrkimyksenä on tuoda näkyväksi Kiinan digitaalisuuteen kytkeytyvät sisäpoliittiset tavoitteet ja yksilöiden rooli niiden kontekstissa. Samalla tarkoituksena on luoda myös parempi ymmärrys Kiinan kansainvälispoliittisesta toiminnasta luomalla näkymä Kiinan sisäpoliittisiin tavoitteisiin.
Hyödynnän analyysissani filosofi Michel Foucault ́n kokonaisvaltaista ajattelua diskursiivisen vallankäytön sekä yksilön suhteesta. Erityisen hyödylliseksi tämän Pro gradu -työn kannalta osoittautui Foucault ́n näkemys subjektien objektivoinnista. Objektivoinnin käsite auttaa ymmärtämään sen, kuinka Kiina käyttää diskursiivista valtaa yksilöiden kontrolloimiseksi. Erityisesti objektivoinnin sisälle lukeutuvat jaottelevat käytännöt tuovat näkyväksi sen, kuinka yksilöitä jaotellaan erilaisiin toimijuuksiin eli subujektipositioihin ja käsitellään sen perusteella.
Analyysini kohteena toimii alun perin Kiinan valtion kyberturvallisuuden ja digitalisaation komission vuonna 2021 julkaisema ja ”DigiChina” -projektin englanniksi kääntämä ”14th Five-Year Plan for National Informatization”. Kyseessä on siis Kiinan digistrategia vuosille 2021–2026. Analyysini osoittaa kuinka Kiinan digistrategian keskiössä on kolme diskurssia, homogenisaatio, modernisaatio ja valvonta sekä sen, kuinka Kiina näkee ihmiset suhteessa näihin diskursseihin. Homogenisaatiota luonnehtii pyrkimys kohti harmonista ja tasalaatuista kansaa, modernisaatiota talouden keskeisyys Kiinan toimissa ja valvontaa Kiinan kontrollin tarve. Kaikki diskurssit toimivat myös symbioottisesti keskenään. Jokaisesta diskurssista löytyy niitä vastaavat yksilölliset toimijuudet, jotka esittelen laajemmin työssäni.
Tutkimustulokseni viestii siitä, että Kiina pyrkii kasvattamaan maailmanpoliittista valtaansa talous edellä vahvistaen samalla kokonaisvaltaista ja keskusjohtoista kontrolliaan kiinalaisista yksilöistä. Yksilöt nähdään yhteisöllisinä hyödykkeinä, jotka luovat arvoa yhteiskunnalle eivätkä luo sosiaalisia vastakkainasetteluja, vaan elävät keskusjohtoisesti harmoniassa.
Tämän tutkimuksen kontekstissa se auttaa toisaalta ymmärtämään Kiinan toimintalogiikkaa, kun se joutuu järjestäytymään uudestaan uniikissa ympäristössä. Samalla se tuo näkyville yksilöiden roolin Kiinan toiminnassa. Tämän Pro gradu -työn tavoitteena on tarkastella Kiinan suhdetta digitaaliseen ympäristöön sekä yksilöihin. Pyrkimyksenä on tuoda näkyväksi Kiinan digitaalisuuteen kytkeytyvät sisäpoliittiset tavoitteet ja yksilöiden rooli niiden kontekstissa. Samalla tarkoituksena on luoda myös parempi ymmärrys Kiinan kansainvälispoliittisesta toiminnasta luomalla näkymä Kiinan sisäpoliittisiin tavoitteisiin.
Hyödynnän analyysissani filosofi Michel Foucault ́n kokonaisvaltaista ajattelua diskursiivisen vallankäytön sekä yksilön suhteesta. Erityisen hyödylliseksi tämän Pro gradu -työn kannalta osoittautui Foucault ́n näkemys subjektien objektivoinnista. Objektivoinnin käsite auttaa ymmärtämään sen, kuinka Kiina käyttää diskursiivista valtaa yksilöiden kontrolloimiseksi. Erityisesti objektivoinnin sisälle lukeutuvat jaottelevat käytännöt tuovat näkyväksi sen, kuinka yksilöitä jaotellaan erilaisiin toimijuuksiin eli subujektipositioihin ja käsitellään sen perusteella.
Analyysini kohteena toimii alun perin Kiinan valtion kyberturvallisuuden ja digitalisaation komission vuonna 2021 julkaisema ja ”DigiChina” -projektin englanniksi kääntämä ”14th Five-Year Plan for National Informatization”. Kyseessä on siis Kiinan digistrategia vuosille 2021–2026. Analyysini osoittaa kuinka Kiinan digistrategian keskiössä on kolme diskurssia, homogenisaatio, modernisaatio ja valvonta sekä sen, kuinka Kiina näkee ihmiset suhteessa näihin diskursseihin. Homogenisaatiota luonnehtii pyrkimys kohti harmonista ja tasalaatuista kansaa, modernisaatiota talouden keskeisyys Kiinan toimissa ja valvontaa Kiinan kontrollin tarve. Kaikki diskurssit toimivat myös symbioottisesti keskenään. Jokaisesta diskurssista löytyy niitä vastaavat yksilölliset toimijuudet, jotka esittelen laajemmin työssäni.
Tutkimustulokseni viestii siitä, että Kiina pyrkii kasvattamaan maailmanpoliittista valtaansa talous edellä vahvistaen samalla kokonaisvaltaista ja keskusjohtoista kontrolliaan kiinalaisista yksilöistä. Yksilöt nähdään yhteisöllisinä hyödykkeinä, jotka luovat arvoa yhteiskunnalle eivätkä luo sosiaalisia vastakkainasetteluja, vaan elävät keskusjohtoisesti harmoniassa.