Puoluekannan yhteys suomalaisten ilmastopoliittisiin asenteisiin
Karppinen, Katarina (2024)
Karppinen, Katarina
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405075521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405075521
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin suomalaisten asenteita ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan ja puoluekannatuksen yhteyttä heidän ilmastopoliittisiin asenteisiinsa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko henkilön puoluekannatuksella yhteyttä hänen ilmastopoliittisiin asenteisiinsa ja miten asenteet ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan jakautuvat eri puolueiden kannattajien kesken. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin äänioikeutensa käyttämättä jättävien henkilöiden ilmastopoliittisten asenteiden jakautumista.
Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2019 Ilmastobarometri -kyselytutkimuksen kyselyaineistoa. Kyseessä on kvantitatiivinen aineisto. Ilmastobarometri on kyselytutkimus, joka toteutetaan neljän vuoden välein ennen eduskuntavaaleja. Sen tarkoituksena on selvittää suomalaisten henkilöiden asenteita ilmastonmuutosta ja ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan. Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Onko suomalaisten puoluekannalla yhteyttä heidän ilmastopoliittisiin asenteisiinsa” ja ”Miten ilmastopoliittiset asenteet jakautuvat eri puolueiden tai äänestämättä jättävien henkilöiden kesken”. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä.
Ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testistä saatujen tuloksien perusteella henkilön puoluekannalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys henkilön ilmastopoliittisiin asenteisiin. Lisäksi ristiintaulukoinnissa havaittiin, että vastaajien suhtautuminen ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan jakautui puolueiden kesken. Myönteisimmin ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan suhtautuivat Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajat. Kielteisimmin suhtautuivat Perussuomalaisen puolueen kannattajat. Ilmastopoliittiset asenteet jakautuivat myös niiden vastaajien kesken, jotka ilmoittivat jättävänsä äänestämättä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Tulokset ovat samansuuntaisia aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Aikaisempien tutkimuksien perusteella on havaittu, että oikeistolaisia ja konservatiivisia puolueita äänestävät henkilöt ovat paitsi vähemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta, he myös suhtautuivat kielteisimmin ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan. Sitä vastoin vasemmistolaisia ja liberaaleja puolueita äänestävien henkilöiden on havaittu olevan oikeistolaisia ja konservatiivisia puolueita kannattavia henkilöitä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta. He myös kannattivat ilmastopoliittisia toimenpiteitä enemmän.
Kaikista aineiston kyselyyn vastanneista henkilöistä enemmistö suhtautui myönteisesti ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan. Se osoittaa suomalaisten yleisen asennoitumisen olevan puoluekannatuksesta huolimatta pääsääntöisesti ilmastotoimenpiteiden kannattamisen puolella. Poliittisten ilmastotoimenpiteiden tekeminen saisi siis todennäköisemmin vahvemmin myönteistä kuin kielteistä kannatusta suomalaisilta.
Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2019 Ilmastobarometri -kyselytutkimuksen kyselyaineistoa. Kyseessä on kvantitatiivinen aineisto. Ilmastobarometri on kyselytutkimus, joka toteutetaan neljän vuoden välein ennen eduskuntavaaleja. Sen tarkoituksena on selvittää suomalaisten henkilöiden asenteita ilmastonmuutosta ja ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan. Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Onko suomalaisten puoluekannalla yhteyttä heidän ilmastopoliittisiin asenteisiinsa” ja ”Miten ilmastopoliittiset asenteet jakautuvat eri puolueiden tai äänestämättä jättävien henkilöiden kesken”. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä.
Ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testistä saatujen tuloksien perusteella henkilön puoluekannalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys henkilön ilmastopoliittisiin asenteisiin. Lisäksi ristiintaulukoinnissa havaittiin, että vastaajien suhtautuminen ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan jakautui puolueiden kesken. Myönteisimmin ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan suhtautuivat Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajat. Kielteisimmin suhtautuivat Perussuomalaisen puolueen kannattajat. Ilmastopoliittiset asenteet jakautuivat myös niiden vastaajien kesken, jotka ilmoittivat jättävänsä äänestämättä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Tulokset ovat samansuuntaisia aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Aikaisempien tutkimuksien perusteella on havaittu, että oikeistolaisia ja konservatiivisia puolueita äänestävät henkilöt ovat paitsi vähemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta, he myös suhtautuivat kielteisimmin ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan. Sitä vastoin vasemmistolaisia ja liberaaleja puolueita äänestävien henkilöiden on havaittu olevan oikeistolaisia ja konservatiivisia puolueita kannattavia henkilöitä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta. He myös kannattivat ilmastopoliittisia toimenpiteitä enemmän.
Kaikista aineiston kyselyyn vastanneista henkilöistä enemmistö suhtautui myönteisesti ilmastopoliittisia toimenpiteitä kohtaan. Se osoittaa suomalaisten yleisen asennoitumisen olevan puoluekannatuksesta huolimatta pääsääntöisesti ilmastotoimenpiteiden kannattamisen puolella. Poliittisten ilmastotoimenpiteiden tekeminen saisi siis todennäköisemmin vahvemmin myönteistä kuin kielteistä kannatusta suomalaisilta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]