Rakennusosien uudelleenkäyttö arvojen säilymisen näkökulmasta : Tarkastelussa Tammelan koulun lisärakennus
Puumala, Annamaria (2024)
Puumala, Annamaria
2024
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404305022
Tiivistelmä
Rakennettu ympäristö on merkittävä osa kulttuuriperintöämme, minkä takia sitä suojellaan erilaisin toimenpitein. Sen purkamista tulisi lähestyä aina harkiten, koska purkaminen johtaa aina rakennetun kulttuuriympäristön eli rakennusperinnön tuhoutumiseen. Rakennusperinnön purkaminen ei ainoastaan tuhoa menneisyyden muistoja, vaan tuottaa myös valtavasti jätettä vuosittain. Purkaminen ja rakennusteollisuus ylipäätänsä vaikuttavatkin suuresti ilmaston lämpenemiseen, sillä rakentamisella on lukuisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristöhaittojen minimoimiseksi rakentamisen tulisi tähdätä kiertotalouteen. Kiertotalouden tavoite on ehkäistä jätteen syntyä ja jätteen syntyessä tähdätä sen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Tehokkain tapa käsitellä purkumateriaalia on käyttää sitä uudelleen. Tämä edellyttää rakennetun ympäristön kontekstissa, että purettavasta rakennuksesta saadaan irrotettua uudelleenkäyttökelpoisia rakennusosia. Tämä diplomityö tutkii kirjallisuuden avulla rakennusosien uudelleenkäytön yhteyttä rakennussuojeluun: voidaanko rakennuksen arvoja säilyttää sen rakennusosien uudelleenkäytön avulla. Tämä edellyttää rakennuksen arvojen ymmärtämistä ja tulkitsemista: ovatko arvot aineellisia vai aineettomia. Arvotulkinnat luovat pohjan rakennusosien uudelleenkäyttötavalle. Ilmiötä tutkitaan tapauksesta, Tampereen Tammelan koulun lisärakennuksesta, muodostettavien uudelleenkäyttöskenaarioiden kautta. Diplomityö on toteutettu yhteistyössä Tampereen asemakaavoituksen kanssa.
Työn tavoitteena on yleistää tapauksen tutkimisesta syntyneitä päätelmiä sellaisen suunnittelun tueksi, joka tähtää arvojen säilyttämiseen rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäytössä. Tulokset tarjoavat ohjenuoran, miten aihetta voidaan lähestyä. Skenaarioiden pohjalta nousi esiin, että arvojen säilyminen rakennusosan uudelleenkäytössä liittyy olennaisesti sen uudelleenkäyttötapaan. Rakennusosan uudelleenkäytössä on olennaista käyttää sitä etenkin tunnistettavalla, kunnioittavalla ja uusista materiaaleista erottuvalla tavalla. Jokainen rakennus on kuitenkin yksilöllinen, jolloin arvojen välittämistä on arvioitava tapauskohtaisesti. Tapauksesta tehdyt tulkinnat ja analyysi esittävät esimerkinomaisesti, miten arvot voivat ilmetä rakennuksen arkkitehtuurissa ja sen rakennusosissa. Tämän lisäksi esitetään, mitä arvoille tapahtuu, kun rakennus pilkotaan palasiksi.
Tehokkain tapa käsitellä purkumateriaalia on käyttää sitä uudelleen. Tämä edellyttää rakennetun ympäristön kontekstissa, että purettavasta rakennuksesta saadaan irrotettua uudelleenkäyttökelpoisia rakennusosia. Tämä diplomityö tutkii kirjallisuuden avulla rakennusosien uudelleenkäytön yhteyttä rakennussuojeluun: voidaanko rakennuksen arvoja säilyttää sen rakennusosien uudelleenkäytön avulla. Tämä edellyttää rakennuksen arvojen ymmärtämistä ja tulkitsemista: ovatko arvot aineellisia vai aineettomia. Arvotulkinnat luovat pohjan rakennusosien uudelleenkäyttötavalle. Ilmiötä tutkitaan tapauksesta, Tampereen Tammelan koulun lisärakennuksesta, muodostettavien uudelleenkäyttöskenaarioiden kautta. Diplomityö on toteutettu yhteistyössä Tampereen asemakaavoituksen kanssa.
Työn tavoitteena on yleistää tapauksen tutkimisesta syntyneitä päätelmiä sellaisen suunnittelun tueksi, joka tähtää arvojen säilyttämiseen rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäytössä. Tulokset tarjoavat ohjenuoran, miten aihetta voidaan lähestyä. Skenaarioiden pohjalta nousi esiin, että arvojen säilyminen rakennusosan uudelleenkäytössä liittyy olennaisesti sen uudelleenkäyttötapaan. Rakennusosan uudelleenkäytössä on olennaista käyttää sitä etenkin tunnistettavalla, kunnioittavalla ja uusista materiaaleista erottuvalla tavalla. Jokainen rakennus on kuitenkin yksilöllinen, jolloin arvojen välittämistä on arvioitava tapauskohtaisesti. Tapauksesta tehdyt tulkinnat ja analyysi esittävät esimerkinomaisesti, miten arvot voivat ilmetä rakennuksen arkkitehtuurissa ja sen rakennusosissa. Tämän lisäksi esitetään, mitä arvoille tapahtuu, kun rakennus pilkotaan palasiksi.