Vaihtoehtoisen laskennan rooli – Case Fortum & Uniper

Abstract

Ilmastokriisin myötä yritykset kohtaavat jatkuvasti yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä haasteita toimintaympäristössään. Fortum Oyj:n yrityskauppa Uniper SE:stä on esimerkkitapaus, jossa yhdistyy pörssiyhtiölle luonnollinen halu kasvaa, mutta toisaalta haasteet toiminnan vastuullisuuteen liittyen. Eri sidosryhmät kyseenalaistivat kaupan puhtaaseen energiaan keskittyvän Fortumin ja hiilivoimaloita omistavan Uniperin strategioiden ristiriitaisuuden vuoksi. Kansalaisjärjestöt hyödynsivät vaihtoehtoista laskentaa yrittäessään vaikuttaa yritysten toimintaan. Vaihtoehtoinen laskenta (engl. alternative accounting) on yhteiskunnallisen laskentatoimen osa-alue, jossa ulkopuolinen toimija muodostaa vaihtoehtoisen kuvan kohdeorganisaatiosta. Tavoitteena on tuoda esiin kohdeorganisaation toiminnan haitallisia vaikutuksia, jotka eivät käy ilmi sen omasta raportoinnista. Toiminta jakautuu varjo-, vasta-, ja hiljaisen laskennan käsitteisiin riippuen hyödynnettävästä aineistosta ja vaihtoehtoisen narratiivin sävystä. Laskenta voi olla tyypiltään dialogista, systemaattista, puolueellista tai hallintoa vastustavaa.

Tutkittavaksi tapaukseksi valittiin suomalaisen Fortumin ja saksalaisen Uniperin yrityskauppa vuosina 2017–2022. Uniperin osto oli suuruudeltaan Suomen mittakaavassa historiallinen, ja se kosketti laajasti suomalaisia veronmaksajia Fortumin valtio-omisteisuuden vuoksi. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kansalaisjärjestöt loivat vaihtoehtoisen kuvan Fortumin ja Uniperin yrityskaupasta laskennan avulla. Empiirisessä osuudessa hyödynnettiin Greenpeacen, Hiilivapaan Suomen ja WWF:n verkkosivuilta saatavia julkaisuja aiheeseen liittyen. Aineisto kerättiin vuosilta 2017–2022, koska Uniperin osto ja myynti tapahtui kyseisellä aikavälillä. Analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa hyödynnettiin aiempien tutkimusten muodostamaa teoreettista viitekehystä. Analyysia ohjaavan teoreettisen viitekehyksen osa-alueita olivat yrityskauppatilanteet, sidosryhmäteoria, kansalaisjärjestöjen yhteys vastuullisuusraportointiin ja vaihtoehtoinen laskenta.

Kansalaisjärjestöt loivat yrityskaupasta vaihtoehtoisen kuvan hyödyntämällä laajasti erilaisia keinoja raporttien, blogikirjoitusten, kuvien, videoiden ja mielenosoitusten avulla. Tutkielmassa havaittiin järjestöjen hyödyntämän varjo- ja vastalaskennan merkittävä rooli Fortumin ja Uniperin toimintaan vaikuttamisessa. Kaikkien järjestöjen vaihtoehtoisessa laskennassa yhdistyi kritiikki Uniperin fossiilista energiantuotantoa, Fortumin johtoa, valtion omistajaohjausta ja Pariisin ilmastosopimuksen noudattamattomuutta kohtaan. Kritiikki kohdistui muun muassa Uniperin uuteen Datteln 4 -hiilivoimalaan, joka avattiin Saksassa vuonna 2020. Lisäksi järjestöt kritisoivat Uniperin oikeushaasteetta Alankomaiden valtiota kohtaan hiilikieltolaista, joka olisi velvoittanut yrityksen sulkemaan hiilivoimaloitaan. WWF erottui muista järjestöistä pyrkimällä vaikuttamaan suoraan kohdeorganisaation toimintaan ostamalla yhden Fortumin osakkeen ja tekemällä yhtiökokousaloitteen ilmastotavoitteista.

Kansalaisjärjestöt hyödynsivät toiminnassaan pääasiassa puolueellista lähestymistapaa, jossa korostui vastakkainasettelu kohdeorganisaatiota kohtaan. Järjestöjen julkaisut sisälsivät runsaasti moraalisia ja eettisiä aspekteja. Toimintaa kohdistettiin kohdeorganisaation lisäksi sen erilaisiin sidosryhmiin. Tavoitteena oli Fortumin ja Uniperin liiketoiminnan delegitimointi ja julkisen paineen luominen. Järjestöjen toiminta sisälsi myös poliittisia ulottuvuuksia, kun vallitsevaa ideologiaa pyrittiin ajoittain haastamaan kritisoimalla Suomen valtion omistajaohjauspolitiikkaa. Havainnot kuvaavat yrityskaupan ongelmakohtia vastuullisuuden näkökulmasta. Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa kansalaisjärjestöjen keinoista hyödyntää vaihtoehtoista laskentaa vaikutuskeinona. Toisaalta tutkimuksessa havaittiin aiempia tutkimuksia enemmän kohdeorganisaation sidosryhmien auktoriteetin hyödyntämistä sitä vastaan silloin, kun se oli mahdollista. Tutkielma laajentaa käsitystä aiemmin kehitetyn vaihtoehtoisen laskennan typologian soveltuvuudesta eri toimialoille, ja tulokset havainnollistavat tyyppejä käytännön esimerkeillä.