Joukkoistettu tilannekuvan muodostaminen: Case varautumisen ja turvallisuuden yhdyspintapalvelu
Jäätteenmäki, Laura (2024)
Jäätteenmäki, Laura
2024
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244489
Tiivistelmä
Yhteiskunnan toiminta- ja turvallisuusympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa. Ennakoivan hallinnan voidaan nähdä vahvistavan hallinnon kyvykkyyttä muutosten ennakoinnissa, niihin sopeutumisessa sekä niistä oppimisessa. Keskiössä on, miten tietoa ja sen hyödyntämistä tukevia käytäntöjä kehitetään osana ennakoivaa hallintaa erilaisissa yhteistyöympäristöissä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhteisen tilannekuvan muodostamisprosessia Pirkanmaan hyvinvointialueen varautumisen ja turvallisuuden yhdyspintapalvelussa. Yhteisen tilannekuvan on tarkoitus tukea lähtökohtaisesti strategista yhteistyötä ja päätöksentekoa. Käytännön tavoitteena on muodostaa yhteinen tilannekuva sekä prosessi osana tietojohtamisen mallia, jota voidaan mahdollisesti soveltaa myös muissa yhdyspintapalveluissa.
Tutkimuksen käytännön tavoitteena on selvittää, mitkä asiat kehystävät yhteisen tilannekuvan muodostamisprosessia. Teoreettisena tavoitteena on selvittää, mikä on ennakoivan hallinnan yhteys suhteessa yhteisen tilannekuvan muodostamisprosessiin. Näin ollen tutkimusongelman kautta tarkastellaan, mitä asioita on huomioitava muodostaessa joukkoistetusti alueellista strategista yhteistyötä ja päätöksentekoa hyödyttävää yhteistä tilannekuvaa. Tutkimusaukon ratkaiseminen on tärkeää, sillä hyvinvointialueiden muodostaminen on luonut tarpeen uudelle hallinnolliselle yhteistyörakenteelle, mikä edellyttää toimivia tietojohtamisen käytäntöjä. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla tietojohtamisen, varautumisen ja turvallisuuden sekä yhdyspintatyöskentelyn asiantuntijoita. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan ennakoivan hallinnan merkitys koetaan keskeiseksi varautumisen ja turvallisuuden yhdyspintapalvelussa. Käytännön haasteena kuitenkin on, että strategisen yhteistyön ja päätöksenteon sisältö näyttäytyy vielä jäsentymättömänä, mikä vaikeuttaa myös yhteisen tilannekuvan muodostamista. Ennakoiva hallinta korostaa tulevaisuuden tekemistä ja siihen vaikuttamista, mikä edellyttää proaktiivisuutta sekä strategisuutta. Ilman tavoitteellisuutta ja yhteistä ymmärrystä kriittisten menestystekijöiden ja keskeisten suorituskykyindikaattoreiden valinta osaksi yhteistä tilannekuvaa on haastavaa. Tutkimustulokset korostavat kuitenkin yhteistyön tekemisen ja yhteistyöympäristön tuntemisen tärkeyttä sekä yhdessä tehtävää ennakointityötä niin tilannekohtaisen kuin teemakohtaisen tilannekuvan muodostamisessa. Lisäksi koetaan tärkeäksi, että yhteisen tilannekuvan muodostamisessa ja hyödyntämisessä huomioidaan jo alkujaan laajasti alueella vaikuttavat toimijat.
Yhteisen tilannekuvan muodostamisprosessissa täytyisi tutkimustulosten mukaan huomioida johtamisen ja organisoinnin tarve, määrittelytyön kriittisyys sekä tietoprosessien suunnittelu ja hallinta määrittelytyöhön perustuen. Yhteinen ymmärrys tavoitteista, käsitteistä sekä strategisen yhteistyön ja päätöksenteon sisällöstä ja tavoiteltavasta toiminnasta luovat perustaa yhteiselle tilannekuvatyöskentelylle. Kansallisen, alueellisen ja paikallisen varautumis- ja turvallisuustyön hyödyntämisen koetaan lisäävän johdonmukaisuutta yhteisen tilannekuvan muodostamisessa. Tietoprosessien näkökulmasta yhteisen teknisen alustan koetaan tukevan yhteistä tilannekuvatyöskentelyä, jotta tiedonkeruusta ja -koonnista saadaan mahdollisimman standardoitua ja automatisoitua. Täten alueellista kontekstia ja merkityksiä korostavalle yhteiselle analysoinnille jäisi enemmän aikaa. Tiedon yhteiseen käsittelyyn, kuin myös itse toimintaan liittyy kuitenkin muodostamisprosessiin vaikuttavia haasteita, rajoituksia ja epäselvyyksiä.
Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset alustavat myös pohdintaa siitä, miten informaatioympäristöjä muodostetaan valtakunnallisella tasolla, jotta koko julkisen sektorin informaatioresilienssiä sekä näin ollen ennakointi- ja toimintakykyä voidaan vahvistaa systemaattisesti varautumisen ja turvallisuuden kokonaisuuden johtamisessa.
Tutkimuksen käytännön tavoitteena on selvittää, mitkä asiat kehystävät yhteisen tilannekuvan muodostamisprosessia. Teoreettisena tavoitteena on selvittää, mikä on ennakoivan hallinnan yhteys suhteessa yhteisen tilannekuvan muodostamisprosessiin. Näin ollen tutkimusongelman kautta tarkastellaan, mitä asioita on huomioitava muodostaessa joukkoistetusti alueellista strategista yhteistyötä ja päätöksentekoa hyödyttävää yhteistä tilannekuvaa. Tutkimusaukon ratkaiseminen on tärkeää, sillä hyvinvointialueiden muodostaminen on luonut tarpeen uudelle hallinnolliselle yhteistyörakenteelle, mikä edellyttää toimivia tietojohtamisen käytäntöjä. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla tietojohtamisen, varautumisen ja turvallisuuden sekä yhdyspintatyöskentelyn asiantuntijoita. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan ennakoivan hallinnan merkitys koetaan keskeiseksi varautumisen ja turvallisuuden yhdyspintapalvelussa. Käytännön haasteena kuitenkin on, että strategisen yhteistyön ja päätöksenteon sisältö näyttäytyy vielä jäsentymättömänä, mikä vaikeuttaa myös yhteisen tilannekuvan muodostamista. Ennakoiva hallinta korostaa tulevaisuuden tekemistä ja siihen vaikuttamista, mikä edellyttää proaktiivisuutta sekä strategisuutta. Ilman tavoitteellisuutta ja yhteistä ymmärrystä kriittisten menestystekijöiden ja keskeisten suorituskykyindikaattoreiden valinta osaksi yhteistä tilannekuvaa on haastavaa. Tutkimustulokset korostavat kuitenkin yhteistyön tekemisen ja yhteistyöympäristön tuntemisen tärkeyttä sekä yhdessä tehtävää ennakointityötä niin tilannekohtaisen kuin teemakohtaisen tilannekuvan muodostamisessa. Lisäksi koetaan tärkeäksi, että yhteisen tilannekuvan muodostamisessa ja hyödyntämisessä huomioidaan jo alkujaan laajasti alueella vaikuttavat toimijat.
Yhteisen tilannekuvan muodostamisprosessissa täytyisi tutkimustulosten mukaan huomioida johtamisen ja organisoinnin tarve, määrittelytyön kriittisyys sekä tietoprosessien suunnittelu ja hallinta määrittelytyöhön perustuen. Yhteinen ymmärrys tavoitteista, käsitteistä sekä strategisen yhteistyön ja päätöksenteon sisällöstä ja tavoiteltavasta toiminnasta luovat perustaa yhteiselle tilannekuvatyöskentelylle. Kansallisen, alueellisen ja paikallisen varautumis- ja turvallisuustyön hyödyntämisen koetaan lisäävän johdonmukaisuutta yhteisen tilannekuvan muodostamisessa. Tietoprosessien näkökulmasta yhteisen teknisen alustan koetaan tukevan yhteistä tilannekuvatyöskentelyä, jotta tiedonkeruusta ja -koonnista saadaan mahdollisimman standardoitua ja automatisoitua. Täten alueellista kontekstia ja merkityksiä korostavalle yhteiselle analysoinnille jäisi enemmän aikaa. Tiedon yhteiseen käsittelyyn, kuin myös itse toimintaan liittyy kuitenkin muodostamisprosessiin vaikuttavia haasteita, rajoituksia ja epäselvyyksiä.
Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset alustavat myös pohdintaa siitä, miten informaatioympäristöjä muodostetaan valtakunnallisella tasolla, jotta koko julkisen sektorin informaatioresilienssiä sekä näin ollen ennakointi- ja toimintakykyä voidaan vahvistaa systemaattisesti varautumisen ja turvallisuuden kokonaisuuden johtamisessa.
