Kielellinen saavutettavuus kaupunkiviestinnässä: Vantaan kaupungin verkkosivuston kognitiivisen saavutettavuuden piirteitä
Invenius, Sonja (2024)
2024
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244389
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan kognitiivisen saavutettavuuden, etenkin kielellisen saavutettavuuden, toteutumista Vantaan kaupungin verkkosivustolla. Vantaan kaupungin verkkosivusto on tarkoitettu viestintään ja tiedonantoon kaupungin asukkaille ja muille kaupungista ja sen asioista kiinnostuneille. Tutkimuksen tarkoituksena on ottaa huomioon esimerkiksi vieraskielinen kohderyhmä verkkosivuston käyttäjäkuntana. Saavutettavuuden toteutumista tarkastellaan heuristisella evaluoinnilla, hyödyntäen Selkeästi meille -hankkeen Kognitiivisen saavutettavuuden analyysikriteeristöä, sekä osaa Selkokeskuksen Selkomittari 2.0:n kysymyksistä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
1. Mitä kognitiivisen saavutettavuuden haasteita verkkosivustolla esiintyy, ja miten niitä voisi ratkaista?
2. Tarvitaanko useita kieliversioita?
3. Miten käännöstyökalujen käyttö vaikuttaa kielelliseen tasa-arvoon, ja edistävätkö ne kielellistä saavutettavuutta?
Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään kielellisen saavutettavuuden piirteitä, verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä, kaupunkiviestintää ja monikielisyyttä sen ominaisuutena sekä konekääntämisen mahdollisuuksia viestinnässä.
Analyysin pohjalta Vantaan kaupungin viestintää varten laadittiin toimintasuunnitelma, jonka tärkeimpiä kohtia olivat sisällön pitäminen selkeäkielisenä, hakutulosten selkeyttäminen selkokielisessä versiossa, kieliversioiden yhtenäistäminen ja kieliversiolaatikon päivittäminen. Suurimpina heikkouksina verkkosivustolla olivat ehdottomasti kielellistä saavutettavuutta silmällä pitäen puutteelliset kieliversiot, hakutulosten sekoittuminen keskenään selkokielisten ja yleiskielisten tulosten kanssa, sekä kieliversiolaatikossa selkokielisen version sijoittaminen. Tulevaa sisällöntuotantoa varten tärkeää olisi sisällön selkeäkielisenä pitäminen, ja saavutettavuuden säännöllinen tarkistus. Kielellisessä saavutettavuudessa tärkeää on sisällön toimintavarmuus, yhtenäisyys ja yksinkertaisuus.
1. Mitä kognitiivisen saavutettavuuden haasteita verkkosivustolla esiintyy, ja miten niitä voisi ratkaista?
2. Tarvitaanko useita kieliversioita?
3. Miten käännöstyökalujen käyttö vaikuttaa kielelliseen tasa-arvoon, ja edistävätkö ne kielellistä saavutettavuutta?
Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään kielellisen saavutettavuuden piirteitä, verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä, kaupunkiviestintää ja monikielisyyttä sen ominaisuutena sekä konekääntämisen mahdollisuuksia viestinnässä.
Analyysin pohjalta Vantaan kaupungin viestintää varten laadittiin toimintasuunnitelma, jonka tärkeimpiä kohtia olivat sisällön pitäminen selkeäkielisenä, hakutulosten selkeyttäminen selkokielisessä versiossa, kieliversioiden yhtenäistäminen ja kieliversiolaatikon päivittäminen. Suurimpina heikkouksina verkkosivustolla olivat ehdottomasti kielellistä saavutettavuutta silmällä pitäen puutteelliset kieliversiot, hakutulosten sekoittuminen keskenään selkokielisten ja yleiskielisten tulosten kanssa, sekä kieliversiolaatikossa selkokielisen version sijoittaminen. Tulevaa sisällöntuotantoa varten tärkeää olisi sisällön selkeäkielisenä pitäminen, ja saavutettavuuden säännöllinen tarkistus. Kielellisessä saavutettavuudessa tärkeää on sisällön toimintavarmuus, yhtenäisyys ja yksinkertaisuus.