Perehdytyksen ja työmotivaation väliset yhteydet: Julkisorganisaatiossa työskentelevän kokemukset

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee perehdytyksen ja työntekijän kokeman työmotivaation välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaiset perehdytyksen osatekijät vaikuttavat työntekijän subjektiivisesti kokemaan työmotivaatioon. Perehdytyksen lainsäädännöllisen taustan lisäksi ilmiön tärkeys on korostunut muuttuvassa työelämässä, ja perehdytyksellä voidaan yhä enenevissä määrin vaikuttaa työntekijöiden kokemaan tyytyväisyyteen. Tutkimuksen tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) millaiseksi työntekijä kokee oman perehdytysprosessinsa ja 2) millaiset asiat perehdytyksessä vaikuttavat työntekijän kokemaan työmotivaatioon?

Perehdyttämisen vaikutuksia työmotivaatioon on aiemmin tutkittu kvantitatiivisena tutkimuksena yksityisissä organisaatioissa. Tämä tutkimus tuo lisätietoa perehdytyksen merkityksestä työmotivaatioon kokemuksellisesta näkökulmasta sekä julkisen organisaation kontekstissa. Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi Suomessa sijaitseva kaupunki, ja tutkittavana kohdejoukkona kolme kohdeorganisaation esihenkilöasemassa työskentelevää työntekijää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, koska tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa tutkittavasta ilmiöstä ja yksilöllisistä kokemuksista. Tästä syytä tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenologista lähestymistapaa, ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen, eli tutkittavaa ilmiötä tukevaa teoriaa hyödynnettiin myös analyysin teon vaiheessa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työntekijä kokee työmotivaationsa pitkälti sisäsyntyiseksi. Aineistosta kuitenkin näkyy, että palautteen saaminen, luottamuksen rakentuminen, perehdyttäjältä ja esihenkilöltä saatu tuki sekä apu perehdytysprosessin aikana vaikuttavat työmotivaatioon positiivisesti. Perehdytyksen aikana tapahtuvat yksittäiset asiat ovat yhteydessä korkeampaan työmotivaatioon, mutta varsinaista perehdytystä ei liitetä osaksi koettua työmotivaatiota. Tuloksista ilmenee myös, ettei työntekijän oppimista seurata systemaattisesti, ja perehdytyksen suunnitelmallisuudessa on työntekijän näkökulmasta kohdeorganisaatiossa aukkoja.

Yhdistettynä teoriaan, voitiin tutkimustuloksista tehdä päätelmä, että johtaja-asemassa toimivilla henkilöillä perehdytyksen vaikutukset koettuun työmotivaatioon ovat suhteellisen merkityksettömiä. On kuitenkin yksittäisiä osatekijöitä, kuten tuki, palaute ja luottamus, joilla koetaan olevan merkitystä työmotivaatioon perehdytyksessä. Johtopäätösten myötä voidaan todeta, että sisäinen motivaatio perehtymisessä on erittäin vahva, mikä tukee työssä perehtymistä entisestään. Yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi perehdytyksessä tulisi huomioida autonomian ja epävarmuuden vähentämisen tasapaino. Tutkimuksen myötä nousi esiin aiheita, joita voi tutkia jatkossa, kuten tarkemmin rajattu tutkimusasetelma esiin nousseiden aiheiden pohjalta sekä työnantajan näkökulman pohtiminen samassa kontekstissa.