"Tieto turvallisen aikuisen tuomana": Terveystiedon opettajien käsityksiä terveystiedon oppiaineesta
Inovaara, Ilona (2024)
Inovaara, Ilona
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234270
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin terveystiedon opettajien käsityksiä terveystiedon oppiaineesta. Tavoitteena oli selvittää yläasteella ja/tai lukiossa terveystietoa opettaneiden opettajien käsityksiä terveystiedon oppiaineen merkityksestä, opettamisesta sekä suhteesta muihin oppiaineisiin. Tutkimustehtävästä muotoutui kolme tutkimuskysymystä: 1. Millaisia käsityksiä terveystiedon opettajilla on terveystiedon oppiaineen merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle? 2. Millaisia käsityksiä terveystiedon opettajilla on terveystiedon oppiaineen opetuksen toteuttamisesta? 3. Millaisia käsityksiä terveystiedon opettajilla on terveystiedon oppiaineen suhteesta muihin oppiaineisiin? Tutkimus on tarpeellinen ja ajankohtainen, sillä nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin seurauksena tarkoituksenmukainen terveyden edistäminen on yhä isommassa roolissa. Koulun terveystiedon opetus mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille tasa-arvoisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tietojen ja taitojen saamisen. Terveystiedon oppiainetta on syytä tutkia samalla mahdollisesti parantaen itse oppiainetta, mutta myös lisäten ihmisten tietoutta siitä.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla kahdeksalta terveystiedon opettajalta. Haastattelut suoritettiin Teams-sovelluksessa yksilöhaastatteluina tammikuussa 2024. Tutkimukseen valikoitui fenomenografinen tutkimusote, koska tutkittiin opettajien käsityksiä tietystä ilmiöstä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin tutkimusotetta mukailevaa aineistolähtöistä fenomenografista analyysiä, jossa pyrittiin käsitysten hahmottamiseen ja erilaisten käsitysten ryhmittelemiseen kuvauskategorioiksi. Aineistosta nousi esiin neljä käsitysten kuvauskategoriaa: terveystiedon oppiaine muiden oppiaineiden rinnalla, terveystiedon oppiaine haasteina, terveystiedon oppiaine opettajan toimintana sekä terveystiedon oppiaine merkityksellisinä tietoina ja taitoina.
Tulosten mukaan terveystiedon oppiaine nähtiin tärkeänä ja tarpeellisena niin yksilölle kuin yhteiskunnalle, mutta aliarvostettuna muiden oppiaineiden joukossa. Lisäksi sen opettamisessa on otettava huomioon niin turvallisen ilmapiirin luominen kuin oppilaiden yksilölliset elämäntilanteet. Saadut tulokset ovat monelta osin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämä tutkimus lisää omalta osaltaan näkökulmaa terveystiedon oppiaineesta. The study examined health education teacher´s perceptions of health education as a subject. The aim of the study was to find out the perceptions of teachers who have taught health education in secondary and/or high school about the teaching of health education and its relevance and relationship to other subjects. Three research questions emerged from the research task: 1. What perceptions do health education teachers have about the importance of health education as a subject for individuals and society? 2. What perceptions do health education teachers have about the implementation of health education teaching? 3. What perceptions do health education teachers have of the relationship between health education and other subjects? This research is necessary and timely, as the decrease in wellbeing prevalence of among young people has led to a growing emphasis on appropriate health promotion. Health education in schools enables all children and young people to acquire health and well-being knowledge and skills on an equal footing. The subject of health education needs to be studied, possibly to improve the subject itself, but also to increase people´s knowledge of it.
The research data was collected through thematic interviews with eight health education teachers. The interviews were conducted using the Teams application as individual interviews in January 2024. A phenomenographic research approach was selected for the study, as it teachers´ perceptions of a particular phenomenon. Data-driven phenomenographic analysis was used to analyse the data, which aimed at outlining perceptions and grouping different perceptions into descriptive categories. Four categories of perceptions emerged from the data: health education as a subject alongside other subjects, health education as a challenge, health education as a teacher´s activity and health education as relevant knowledge and skills.
According to the results, health education was seen as important and necessary for both individuals and society, but undervalued among other subjects. Additionally, its teaching needs to take into account both the creation of a safe atmosphere and the individual life situations of pupils. The results obtained are in many respects in line with previous studies. This study adds its own perspective on the subject of health education.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla kahdeksalta terveystiedon opettajalta. Haastattelut suoritettiin Teams-sovelluksessa yksilöhaastatteluina tammikuussa 2024. Tutkimukseen valikoitui fenomenografinen tutkimusote, koska tutkittiin opettajien käsityksiä tietystä ilmiöstä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin tutkimusotetta mukailevaa aineistolähtöistä fenomenografista analyysiä, jossa pyrittiin käsitysten hahmottamiseen ja erilaisten käsitysten ryhmittelemiseen kuvauskategorioiksi. Aineistosta nousi esiin neljä käsitysten kuvauskategoriaa: terveystiedon oppiaine muiden oppiaineiden rinnalla, terveystiedon oppiaine haasteina, terveystiedon oppiaine opettajan toimintana sekä terveystiedon oppiaine merkityksellisinä tietoina ja taitoina.
Tulosten mukaan terveystiedon oppiaine nähtiin tärkeänä ja tarpeellisena niin yksilölle kuin yhteiskunnalle, mutta aliarvostettuna muiden oppiaineiden joukossa. Lisäksi sen opettamisessa on otettava huomioon niin turvallisen ilmapiirin luominen kuin oppilaiden yksilölliset elämäntilanteet. Saadut tulokset ovat monelta osin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämä tutkimus lisää omalta osaltaan näkökulmaa terveystiedon oppiaineesta.
The research data was collected through thematic interviews with eight health education teachers. The interviews were conducted using the Teams application as individual interviews in January 2024. A phenomenographic research approach was selected for the study, as it teachers´ perceptions of a particular phenomenon. Data-driven phenomenographic analysis was used to analyse the data, which aimed at outlining perceptions and grouping different perceptions into descriptive categories. Four categories of perceptions emerged from the data: health education as a subject alongside other subjects, health education as a challenge, health education as a teacher´s activity and health education as relevant knowledge and skills.
According to the results, health education was seen as important and necessary for both individuals and society, but undervalued among other subjects. Additionally, its teaching needs to take into account both the creation of a safe atmosphere and the individual life situations of pupils. The results obtained are in many respects in line with previous studies. This study adds its own perspective on the subject of health education.