Urbaanit riskit ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueellisessa yhteistyössä

Abstract

Tutkielma käsittelee urbaanien riskien hallintaa osana alueellista strategista yhteistyötä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tutkittava ilmiö on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ilmastonmuutokseen vaikutuksia ei voi välttää, joten ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten ilmaston muuttumisen vaikutuksiin varaudutaan. Tutkimuksen tarkoituksena saada tietoa siitä, millaista on alueellinen strateginen yhteistyö ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tutkimuksessa keskitytään sopeutumiseen julkisen sektorin näkökulmasta, sillä alueellista strategista yhteistyötä tarkastellaan kaupunkiseudun kaupunkien välisen strategisen yhteistyön kautta. Urbaanien riskien hallintaa tarkastellaan osana tätä sopeutumisyhteistyötä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, alueellinen strateginen yhteistyö sekä urbaanien riskien hallitseminen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin varautumista. Alueellinen strateginen yhteistyö on suunnitelmallista yhteistyötä, jossa tietyn alueen toimijoilla on jaettuja tavoitteita. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi olla tavoite, jota alueellisen strategisen yhteistyön keinoin edistetään. Urbaani riski on haitallinen tapahtuma, joka ilmenee paikallisesti ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa. Urbaaneja riskejä hallitsemalla niiden toteutumisen todennäköisyyteen voidaan suunnitelmallisesti vaikuttaa. Tutkimuksessa alueellista strategista yhteistyötä tutkitaan kahden Helsingin kaupunkiseudun ympäristöpalvelujen HSY ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiadokumentin kautta. Tutkimuksessa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen: Miten urbaanien riskien hallinta näyttäytyy osana alueellista strategista ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteistyötä? sekä Millaisia urbaaneja riskejä HSY:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioissa käsitellään? Tutkielman aineistona on kaksi Helsingin kaupunkiseudun ympäristöyksikön ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa: Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia (2012) sekä Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet haasteet (2017). Strategioiden laatimisessa ovat olleet mukana jäsenkunnat, ja strategioiden tarkoituksena on ohjata kaupunkien sopeutumisyhteistyötä. Tutkimus on laadullinen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Analyysiluokat kuvaavat aineistossa mainittuja riskejä. Sisällönanalyysin perusteella muodostettiin neljä luokkaa: elinympäristön heikkeneminen, äärimmäiset luonnonilmiöt ja häiriötilanteet, strategisen yhteistyön haasteet sekä epävarmuus toimintaympäristössä. Luokat kuvaavat sitä, millaisia riskejä alueellisessa strategisessa yhteistyössä on huomioitu. Luokat liittyvät sekä suoraan kaupunkiympäristöä kohtaaviin riskeihin että suunnitteluun ja yhteistyöhön liittyviin riskeihin. Tutkimuksen perusteella urbaanien riskien hallitseminen on osa strategista ilmastonmuutokseen sopeutumista. Alueellinen strateginen yhteistyö mahdollistaa toimenpiteiden suunnittelun yli kaupunki- ja sektorirajojen. Se mahdollistaa myös resurssien ja tiedon alueellisen hyödyntämisen riskien hallinnassa ja sitä kautta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Alueellinen strateginen yhteistyö luo alueelle sopeutumisen painopisteitä ja ohjaa kaupunkien yhteistyön fokusta. Seudullinen strateginen yhteistyö vaatii kaupungeilta sitoutuneisuutta ja osallistumista, jotta sopeutumisen kattavuuden tavoitteissa onnistutaan. Jatkotutkimusta voisi tehdä tarkemmin siitä, miten poliittiset valtasuhteet kaupunkien välillä muokkaavat strategisesta yhteistyöstä tehtyjä päätöksiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.