Småbarnspedagogers och vårdnadshavares syn på språkduschverksamhet : En kvalitativ enkätundersökning i Tammerfors

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin varhaiskasvattajien ja lasten huoltajien kokemuksia kielisuihkutustoiminnasta Tampereen kaupungin päiväkodeissa. Tutkimuskysymykseni käsittelevät sitä, miten varhaiskasvattajat ja lasten huoltajat suhtautuvat kielisuihkutuksiin, mitä kieliä he toivoisivat kohdekieliksi ja miksi sekä ovatko he huomanneet kielisuihkutusten lisänneen lasten kieli- ja kulttuuritietoisuutta, mikä on yksi kielisuihkutustoiminnan tavoitteista.

Tutkimusaineistoni koostuu kahdesta sähköisestä kyselylomakkeesta, jotka olivat osittain samanlaiset varhaiskasvattajille ja huoltajille. Kyselyihin vastasi 30 varhaiskasvattajaa sekä 12 huoltajaa. Analyysimenetelmänä käytän laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tulosten perusteella sekä varhaiskasvattajat että huoltajat suhtautuvat kielisuihkutuksiin positiivisesti ja näkevät niiden tukevan erityisesti kielitietoisuuden sekä suvaitsevaisuuden kehitystä. Varhaiskasvattajat kokevat kielisuihkutusten tukevan myös monikielisten lasten kielellistä identiteettiä. Opetussuunnitelman kielelliset ja kulttuuriset perusteet, mukaan lukien kielitietoisuuden lisääminen, ovat vaikuttaneet monien päiväkotien päätökseen lähteä mukaan kielisuihkutustoimintaan. Varhaiskasvattajat näkevät lasten kotikielet tärkeimpinä kielinä, kun taas huoltajat arvostavat englantia ja ruotsia, sillä he uskovat niistä olevan eniten hyötyä lapsilleen. Ruotsin kieli nähdään tärkeänä kulttuurisena resurssina johtuen sen asemasta toisena kotimaisena kielenä, mutta moni pitää englantia tai esimerkiksi saksaa hyödyllisempinä käytännössä. Kaiken kaikkiaan vastaajat arvostavat kuitenkin kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisääntyminen näkyy informanttien mukaan lapsissa erityisesti siten, että he käyttävät oppimiaan sanoja ja fraaseja oma-aloitteisesti sekä kotona että päiväkodissa ja kiinnittävät huomiota kieliin ja kulttuureihin aiempaa tarkemmin.

Varhaiskasvattajien vastauksista nousee ilmi tarve monipuolisemmalle kielivalikoimalle kielisuihkutustoiminnassa etenkin suurimpien maahanmuuttajakielten osalta, jotka ovat yleisiä kotikieliä lapsiryhmissä. Informanttien mukaan eniten lasten innokkuuteen vaikuttavat kielisuihkuttajan persoona sekä sopivat aktiviteetit. Leikit ja laulut mainitaan toimivimmiksi opetusmenetelmiksi. Kielisuihkuttajalla olisi varhaiskasvattajien mukaan myös hvä olla pedagogista osaamista sekä tietämystä lasten kielenoppimisesta.

I denna pro gradu-avhandling studerar jag småbarnspedagogers och barns vårdnadshavares syn på språkduschverksamhet på daghem i Tammerfors stad. Mina forskningsfrågor behandlar hur småbarnspedagoger och vårdnadshavare förhåller sig till språkduschar, vilka språk de önskar som målspråk och varför samt om de har märkt att språkduschar har ökat barns språk- och kulturmedvetenhet som är ett av målen i språkduschverksamheten.

Mitt undersökningsmaterial består av två elektroniska enkätsblanketter som var partiellt likadana för småbarnspedagoger och vårdnadshavare. Enkäterna fick svar från 30 småbarnspedagoger och 12 vårdnadshavare. Som analysmetod använder jag kvalitativ teoriorienterad innehållsanalys.

Resultaten visar att både småbarnspedagogerna och vårdnadshavarna förhåller sig positivt till språkduschar och anser att de stödjer speciellt utveckling av språkmedvetenhet och tolerans. Småbarnspedagogerna upplever också att språkduschar stödjer flerspråkiga barns språkliga identitet. Läroplanens språkliga och kulturella principer, inklusive ökning av språkmedvetenhet, har medverkat i många daghems beslut att delta i språkduschverksamheten. Småbarnspedagogerna värdesätter barnens hemspråk medan vårdnadshavarna uppskattar engelskan och svenskan mest därför att de tror att deras barn kan dra mest nytta av dem. Svenska språket upplevs som en viktig kulturell resurs på grund av dess status som det andra inhemska språket men många anser att engelskan eller till exempel tyskan är nyttigare i praktiken. I stort sett uppskattar informanterna språklig och kulturell mångfald. Enligt informanterna syns den ökade språk- och kulturmedvetenheten hos barn speciellt så att de använder de inlärda orden och fraserna på eget initiativ både hemma och på daghem samt fäster uppmärksamhet på språk och kulturer mer än tidigare.

Ur småbarnspedagogernas svar framträder ett behov för mångsidigare språkalternativ speciellt vad gäller invandrarspråk som är vanliga hemspråk i barngrupper. Enligt informanterna inverkar språkduschares person och lämpliga aktiviteter mest på barns intresse. Leker och sånger nämns som fungerande undervisningsmetoder. Småbarnspedagogerna anser att det skulle vara bra om språkduscharen hade pedagogiska kunskaper samt kunskap om barns språkinlärning.