Luontoyhteys, opiskeluhyvinvointi, psyykkinen hyvinvointi ja elpyminen korkeakouluopiskelijoilla: Tietoisuustaitoharjoittelua sisältävien luontoharjoitusten vaikutus
Kärpänniemi, Aino (2024)
2024
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404224071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404224071
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tietoisuustaitoharjoitteluja sisältävien luontoharjoitusten vaikutusta luontoyhteyteen, opiskeluhyvinvointiin, psyykkiseen hyvinvointiin ja elpymiseen korkeakouluopiskelijoilla. Tarkemmin tutkimuksessa selvitettiin, erosivatko tietoisuustaitoharjoitukset vaikuttavuudeltaan toisistaan.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2022. Osallistujien tuli tehdä luontoharjoituksia päivittäin kahden viikon ajan omassa lähiluontokohteessaan. Ennen harjoitusten tekemistä ja kaksi viikkoa ensimmäisen harjoituksen jälkeen osallistujat vastasivat luontoyhteyttä mittaavaan Nature Connectedness Scale -kyselyyn, positiivista mielenterveyttä mittaavaan Short Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale -kyselyyn (SWEMWBS), psyykkistä hyvinvointia mittaavaan CORE-5-kyselyyn, opiskelu-uupumusta mittaavaan Study Burnout Inventory -kyselyyn (SBI-9) sekä Opiskelun imun kyselyyn (EAD). Jokaisen harjoituksen jälkeen he raportoivat elpymisestään Restoration Outcome Scale -kyselyyn (ROS). Osallistujat (n = 47) olivat korkeakouluopiskelijoita ympäri Suomen. Osallistujat jaettiin kolmeen eri ryhmään, joissa kaikissa tehtiin erilaista harjoitusta. Osallistujien opiskelun imu vaihteli alku- ja loppumittauksen välillä ja tehtyjen harjoitusten määrä vaikutti opiskelun imun vaihteluun. Opiskelun imu parani eniten niillä, jotka olivat tehneet harjoituksen päivittäin tai lähes päivittäin ja vastaavasti opiskelun imu heikkeni eniten niillä osallistujilla, jotka olivat tehneet harjoituksen kerran tai kahdesti. Interventiojakson aikana osallistujien psyykkinen hyvinvointi heikkeni. Tulos oli sama riippumatta luontoharjoituksesta. Luontoympäristössä tehdyt harjoitukset eivät vaikuttaneet luontoyhteyteen, positiiviseen mielenterveyteen ja opiskelu-uupumukseen. Elpymisessä oli päiväkohtaista vaihtelua, mutta luontoharjoituksen laatu ei vaikuttanut vaihteluun.
Tutkimus tarjoaa lisää tietoa luontoperustaisten, itsenäisesti toteutettavien interventioiden hyödyntämisessä korkeakouluopiskelijoiden luontoyhteyden, hyvinvoinnin, opiskeluhyvinvoinnin ja elpymisen vahvistamiseksi. Yhteyden tunnistaminen luontoperustaisten tietoisuustaitointerventioiden ja opiskelun imun välillä kannustaa tutkimaan luontoperustaisten interventioiden hyödyntämistä jatkossakin korkeakouluopiskelijoilla.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2022. Osallistujien tuli tehdä luontoharjoituksia päivittäin kahden viikon ajan omassa lähiluontokohteessaan. Ennen harjoitusten tekemistä ja kaksi viikkoa ensimmäisen harjoituksen jälkeen osallistujat vastasivat luontoyhteyttä mittaavaan Nature Connectedness Scale -kyselyyn, positiivista mielenterveyttä mittaavaan Short Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale -kyselyyn (SWEMWBS), psyykkistä hyvinvointia mittaavaan CORE-5-kyselyyn, opiskelu-uupumusta mittaavaan Study Burnout Inventory -kyselyyn (SBI-9) sekä Opiskelun imun kyselyyn (EAD). Jokaisen harjoituksen jälkeen he raportoivat elpymisestään Restoration Outcome Scale -kyselyyn (ROS). Osallistujat (n = 47) olivat korkeakouluopiskelijoita ympäri Suomen. Osallistujat jaettiin kolmeen eri ryhmään, joissa kaikissa tehtiin erilaista harjoitusta. Osallistujien opiskelun imu vaihteli alku- ja loppumittauksen välillä ja tehtyjen harjoitusten määrä vaikutti opiskelun imun vaihteluun. Opiskelun imu parani eniten niillä, jotka olivat tehneet harjoituksen päivittäin tai lähes päivittäin ja vastaavasti opiskelun imu heikkeni eniten niillä osallistujilla, jotka olivat tehneet harjoituksen kerran tai kahdesti. Interventiojakson aikana osallistujien psyykkinen hyvinvointi heikkeni. Tulos oli sama riippumatta luontoharjoituksesta. Luontoympäristössä tehdyt harjoitukset eivät vaikuttaneet luontoyhteyteen, positiiviseen mielenterveyteen ja opiskelu-uupumukseen. Elpymisessä oli päiväkohtaista vaihtelua, mutta luontoharjoituksen laatu ei vaikuttanut vaihteluun.
Tutkimus tarjoaa lisää tietoa luontoperustaisten, itsenäisesti toteutettavien interventioiden hyödyntämisessä korkeakouluopiskelijoiden luontoyhteyden, hyvinvoinnin, opiskeluhyvinvoinnin ja elpymisen vahvistamiseksi. Yhteyden tunnistaminen luontoperustaisten tietoisuustaitointerventioiden ja opiskelun imun välillä kannustaa tutkimaan luontoperustaisten interventioiden hyödyntämistä jatkossakin korkeakouluopiskelijoilla.