Talousennusteet ja niiden tarkkuus : Miten suomalaiset ennustelaitokset ovat onnistuneet talouskehityksen ennustamisessa?
Rauhio, Ilmari (2024)
Rauhio, Ilmari
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403283174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403283174
Tiivistelmä
Talousennusteista ja niissä julkaistujen lukujen perkaamisesta on tullut vakituinen ja vallitseva osa julkista talouskeskustelua. Suhdanne-ennusteita odotetaan ja niiden antamien arvioiden puitteissa käydään keskustelua niin Suomen yleisestä taloustilanteesta kuin myös talouspolitiikan suunnittelemisesta. Ennusteet toimivat päätöksenteon tukena, ja talouspoliittisia päätöksiä tehdään osittain ennusteisiin nojautuen. Esimerkiksi Suomen valtiovarainministeriön budjettiesitykset pohjautuvat osin ministeriön laatimiin talousennusteisiin. Talousennusteiden tarkkuudesta ja ennustekyvystä on keskustelu jo vuosikymmeniä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida suomalaisten talousennustelaitosten 2000-luvulla julkaisemien bruttokansantuote-ennusteiden tarkkuutta. Tutkielma toteutettiin tilastollisella ja graafisella aineistoanalyysillä vertaamalla ennusteita toisiinsa ja naiiveihin eli historialliseen kasvuun perustuviin ennustemalleihin. Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on tarkastella ennusteiden harhaisuutta ja tarkkuutta. Toisena tavoitteena on arvioida ennusteiden tarkkuudessa tapahtunutta kehitystä 2000-luvulla.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutustutaan ennustamiseen ja sen historiaan, minkä lisäksi käydään läpi talousennustemalleja sekä talousennusteista käytyä keskustelua. Kolmannessa osiossa käydään läpi aiempia tutkimuksia ennusteiden tarkkuuden arvioinneista. Neljännessä luvussa esitellään käytetty aineisto ja mittarit sekä suoritetaan työn empiirinen osuus. Tutkimusaineistona on neljän suomalaisen ennustelaitoksen julkaisemat talousennusteet vuosilta 2000–2020. Tutkimuksessa tarkastellaan Laboren, Nordean, Suomen Pankin sekä valtiovarainministeriön julkaisemia ennusteista. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty julkisista lähteistä.
Tutkimuksen tuloksena on, että suomalaiset ennustelaitokset ovat keskenään lähes yhtä tarkkoja ja pystyvät ennustamaan talouskasvua kuluvalle vuodelle paremmin kuin naiivit mallit. Ennusteet ovat kuluvalle vuodelle harhattomia, mutta talouskasvun yliarviointia esiintyy seuraavan vuoden ennusteissa. Seuraavan vuoden ennusteet eivät olleet merkittävästi naiivimallia tarkempia. Ennusteiden tarkkuudessa ei myöskään havaittu kehitystä tarkastellulla aikakaudella. Tulosten perusteella ennustelaitosten välillä ei löytynyt eroja, mikä vastaa aikaisemman kirjallisuuden havaintoja.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida suomalaisten talousennustelaitosten 2000-luvulla julkaisemien bruttokansantuote-ennusteiden tarkkuutta. Tutkielma toteutettiin tilastollisella ja graafisella aineistoanalyysillä vertaamalla ennusteita toisiinsa ja naiiveihin eli historialliseen kasvuun perustuviin ennustemalleihin. Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on tarkastella ennusteiden harhaisuutta ja tarkkuutta. Toisena tavoitteena on arvioida ennusteiden tarkkuudessa tapahtunutta kehitystä 2000-luvulla.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutustutaan ennustamiseen ja sen historiaan, minkä lisäksi käydään läpi talousennustemalleja sekä talousennusteista käytyä keskustelua. Kolmannessa osiossa käydään läpi aiempia tutkimuksia ennusteiden tarkkuuden arvioinneista. Neljännessä luvussa esitellään käytetty aineisto ja mittarit sekä suoritetaan työn empiirinen osuus. Tutkimusaineistona on neljän suomalaisen ennustelaitoksen julkaisemat talousennusteet vuosilta 2000–2020. Tutkimuksessa tarkastellaan Laboren, Nordean, Suomen Pankin sekä valtiovarainministeriön julkaisemia ennusteista. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty julkisista lähteistä.
Tutkimuksen tuloksena on, että suomalaiset ennustelaitokset ovat keskenään lähes yhtä tarkkoja ja pystyvät ennustamaan talouskasvua kuluvalle vuodelle paremmin kuin naiivit mallit. Ennusteet ovat kuluvalle vuodelle harhattomia, mutta talouskasvun yliarviointia esiintyy seuraavan vuoden ennusteissa. Seuraavan vuoden ennusteet eivät olleet merkittävästi naiivimallia tarkempia. Ennusteiden tarkkuudessa ei myöskään havaittu kehitystä tarkastellulla aikakaudella. Tulosten perusteella ennustelaitosten välillä ei löytynyt eroja, mikä vastaa aikaisemman kirjallisuuden havaintoja.