Sosiaalipalveluiden markkinoistumisen vaikutukset Pohjoismaissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sosiaalipalveluiden markkinoistumista Pohjoismaissa. Markkinoistumisella tarkoitetaan ilmiötä, jossa erilaiset markkinamekanismit yleistyvät julkisen vallan toimissa. Sosiaalipalveluiden markkinoistuminen on esimerkiksi palveluiden ulkoistamista, yksityisen sektorin yleistymistä palveluiden tuottajana, markkinalogiikan yleistymistä myös julkisen sektorin omassa toiminnassa sekä asiakkaiden valinnanvapauden korostamista. Pohjoismaissa sosiaalipalveluiden markkinoistumiskehitys on ollut nähtävissä 1990-luvulta alkaen, jolloin voittoa tavoittelevien yksityisten toimijoiden pääsyä markkinoille helpotettiin.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää markkinoistumisen vaikutuksia Pohjoismaissa. Näitä vaikutuksia tarkastellaan kolmella eri tasolla: järjestelmätasolla, työntekijätasolla ja asiakastasolla. Vertailevan tutkimusaineiston avulla tutkielmassa myös selvitetään Pohjoismaiden välisiä eroja markkinoistumiskehityksessä. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat markkinoistuminen ja pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tutkielmassa tarkastellaan markkinoistumisen vaikutuksia pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin.

Tutkielman aineistona on kymmenen Pohjoismaiden sosiaalipalveluiden markkinoistumista käsittelevää vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joista suurin osa käsittelee vähintään kahden Pohjoismaan sosiaalipalveluiden markkinoistumista. Pohjoismaista edustettuna tutkimusaineistossa ovat Suomi, Ruotsi,Tanska ja Norja. Sosiaalipalveluista tarkasteltavana ovat ikäihmisten palvelut, lastensuojelun sijaishuolto ja päihdehuolto. Tutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on muodostaa yleiskuva Pohjoismaiden sosiaalipalveluiden markkinoistumisesta niin järjestelmän, työntekijöiden kuin asiakkaidenkin näkökulmasta.

Tutkimusaineiston perusteella on nähtävissä, että sosiaalipalveluiden markkinoistumisella on ollut vaikutuksia kaikilla kolmella tarkastellulla tasolla. Järjestelmätasolla vaikutuksena on ollut esimerkiksi yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten laajamittainen mukaantulo tiettyjen palveluiden järjestämisen piiriin.Työntekijätasolla vaikutuksina ovat olleet esimerkiksi yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kasvu sekä markkinalogiikan yleistyminen myös julkisen sektorin toiminnassa. Asiakastasolla markkinoistuminen on vaikuttanut esimerkiksi valinnanvapauden korostamiseen ja palvelukokonaisuuden täydentämiseen erilaisten maksullisten lisäpalveluiden avulla. Pohjoismaissa markkinoistumiskehitys on edennyt eri tahtiin, ja poliittisilla päätöksillä on ollut merkitystä markkinoistumisen etenemiseen. Markkinoistumiskehitys on ollut näkyvintä Ruotsissa, ja myös Suomessa kehitys on 2010-luvulta alkaen edennyt ripeästi. Norjassa ja Tanskassa markkinoistumiskehitys on ollut hitaampaa.

Markkinoistumisella ei ole ollut vaikutuksia ainoastaan järjestelmätasolla, vaan vaikutukset ovat nähtävissä myös palveluiden työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Tarve markkinoistumisen lisätutkimuksella on tutkimusaineistossa tunnistettu, ja lisää tietoa tarvittaisiin esimerkiksi palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Pohjoismaiden näkökulmasta yhtenä markkinoistumisen riskinä on esimerkiksi yksityisten palveluiden keskittyminen suurempiin kaupunkeihin. Lukuisten erilaisten toimijoiden kautta markkinoistuminen voi myös lisätä palveluiden pirstaleisuutta ja haastaa erityisesti monitarpeisten asiakkaiden palveluiden jatkuvuuden ja pysyvyyden.