"Keinumisesta ei tule mitään, jos ei kuuntele toista." : Sanan ja kuvan suhde Timo Parvelan ja Virpi Talvitien teoksessa Keinulauta
Manninen, Saara-Elina (2023)
Manninen, Saara-Elina
2023
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402272573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402272573
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Timo Parvelan kirjoittamaa ja Virpi Talvitien kuvittamaa lasten kuvakirjaa Keinulauta (2006) kuvan ja sanan suhteen näkökulmasta. Tutkimuskohdetta lähestytään kysymällä miten teoksen kuvitus ja teksti ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten näiden elementtien yhteisvaikutus vaikuttaa teoksen tulkintaan.
Keskeisimpinä teoreettisina lähtökohtina tutkimuksen taustalla ovat kuvakirjatutkija Ulla Rhedinin kuvakirjan kategoriat ja Kai Mikkosen täsmennykset kuvan ja sanan vuorovaikutuksen toimintamekanismeihin. Näiden lisäksi tutkielman analyysia tukee Sirke Happosen väitöskirja kuvan ja sanan suhteesta.
Aluksi tutkielmassa tarkastellaan kuvaa tekstille alisteisena elementtinä, minkä jälkeen kuvitusta lähestytään tekstiä vahvistavana toimijana. Lisäksi tutkimuskohdetta analysoidaan inhimillistävän kuvituksen sekä kuvan ja sanan painotusta vuorottelevan rytmin kautta. Tutkimus selvitää miten Rhedinin kuvakirjaluokittelua eeppiseen, laajennettuun ja varsinaiseen kuvakirjaan voidaan soveltaa käytännössä ja voidaanko Keinulauta kategorisoida näihin luokitteluihin vai näiden hybridiksi.
Tutkimus osoittaa analyysin avulla teoksen kuvituksen ja tekstin vuoropuhelun ja vaihtuvat painotuserot. Teoksessa on aukeamia, joissa kuvitus ja teksti kietoutuvat osaksi toisiaan kuvitetun tekstin muodossa, jolloin kuvan ja sanan määritelmien rajat häivyttyvät. Joillain aukeamilla teksti vie tarinaa eteenpäin ja näissä kuvituksen päätehtävänä on vahvistaa tekstin jännitettä asettelun ja värien avulla. Teoksen kuvituksella on myös laajentava kyky aukeamilla, joissa kuva kertoo enemmän kuin teksti tai joissa kuva antaa asiaan toisen näkökulman. Kuvitus ja sana vuorottelevat läpi teoksen toisiaan täydentävinä ja lisätietoa antavina kerronnan elementteinä.
Keskeisimpinä teoreettisina lähtökohtina tutkimuksen taustalla ovat kuvakirjatutkija Ulla Rhedinin kuvakirjan kategoriat ja Kai Mikkosen täsmennykset kuvan ja sanan vuorovaikutuksen toimintamekanismeihin. Näiden lisäksi tutkielman analyysia tukee Sirke Happosen väitöskirja kuvan ja sanan suhteesta.
Aluksi tutkielmassa tarkastellaan kuvaa tekstille alisteisena elementtinä, minkä jälkeen kuvitusta lähestytään tekstiä vahvistavana toimijana. Lisäksi tutkimuskohdetta analysoidaan inhimillistävän kuvituksen sekä kuvan ja sanan painotusta vuorottelevan rytmin kautta. Tutkimus selvitää miten Rhedinin kuvakirjaluokittelua eeppiseen, laajennettuun ja varsinaiseen kuvakirjaan voidaan soveltaa käytännössä ja voidaanko Keinulauta kategorisoida näihin luokitteluihin vai näiden hybridiksi.
Tutkimus osoittaa analyysin avulla teoksen kuvituksen ja tekstin vuoropuhelun ja vaihtuvat painotuserot. Teoksessa on aukeamia, joissa kuvitus ja teksti kietoutuvat osaksi toisiaan kuvitetun tekstin muodossa, jolloin kuvan ja sanan määritelmien rajat häivyttyvät. Joillain aukeamilla teksti vie tarinaa eteenpäin ja näissä kuvituksen päätehtävänä on vahvistaa tekstin jännitettä asettelun ja värien avulla. Teoksen kuvituksella on myös laajentava kyky aukeamilla, joissa kuva kertoo enemmän kuin teksti tai joissa kuva antaa asiaan toisen näkökulman. Kuvitus ja sana vuorottelevat läpi teoksen toisiaan täydentävinä ja lisätietoa antavina kerronnan elementteinä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9001]