Aktiivisten malignien perussairauksien vallitsevuus akuuttia sepelvaltimotautikohtausta sairastavilla potilailla

Abstract

Syöpäsairaudet ja iskeeminen sydänsairaus ovat kaksi yleisintä kuolinsyytä maailmanlaajuisesti, ja väestön ikääntyessä näitä sairauksia esiintyy potilailla yhä enemmän myös samanaikaisesti. Aktiivinen syöpäsairaus ja sydäninfarkti vaikuttavat merkittävästi toistensa diagnostiikkaan, hoitoon ja ennusteeseen. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida aktiivisten sekä jo aiemmin hoidettujen pahanlaatuisten perussairauksien vallitsevuutta akuuttia sepelvaltimotautikohtausta sairastavilla potilailla. Toissijaisena tavoitteena oli havainnoida pahanlaatuisten syöpäsairauksien vallitsevuutta sukupuolittain, eri ikäryhmissä sekä akuutin sepelvaltimotautikohtauksen eri luokissa. Lisäksi arvioitiin syöpädiagnoosin vaikutusta akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoitopäätökseen.

Tutkimusaineisto koostui potilaista, joille tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus akuutin sepelvaltimotautikohtauksen tai sen epäilyn vuoksi Tays Sydänsairaalassa vuosina 2007–2018. Havainnointiaikana Tays Sydänsairaalassa suoritettiin yhteensä 11 352 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta 10 314 potilaalle. Tästä potilasjoukosta valittiin tutkimukseen mukaan vain Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuvat potilaat, joista oli käytettävissä mahdollisimman kattavat erikoissairaanhoidon tiedot vallitsevista ja aiemmin hoidetuista sairauksista. Poissulkujen jälkeen lopulliseksi tutkimuspopulaatioksi valikoitui 8 049 potilasta. Tutkimusta varten potilastietojärjestelmistä haettiin tietoja potilaiden iästä, sukupuolesta, perussairauksista, lääkityksistä, laboratoriokokeista ja aiemmista toimenpiteistä. Erityistä huomiota kiinnitettiin potilaiden sairastamiin aktiivisiin maligneihin perussairauksiin.

Aktiivisten malignien perussairauksien vallitsevuus tutkimuspopulaatiossa oli 3,0 %, ja kaikkien aktiivisten tai jo hoidettujen syöpäsairauksien vallitsevuudeksi saatiin samassa potilasjoukossa 9,6 %. Syöpäsairauksien vallitsevuus kasvoi tasaisesti siirryttäessä kohti vanhempia ikäryhmiä, ja vallitsevuus oli miehillä suurempi kuin naisilla. Sekä syöpää sairastavilla että sairastamattomilla potilailla akuutin sepelvaltimotautikohtauksen eri tyyppien jakauma oli samaa tasoa. Aktiivista syöpää sairastavilla tai aiemmin syöpää sairastaneilla potilailla akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoitomuoto oli useammin konservatiivinen verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut koskaan todettu syöpää. Syöpäsairaudet olivat myös yhteydessä korkeampaan todennäköisyyteen sille, että potilaalle oli kotiutuessa tehty ei elvytetä -päätös.