Sisälogistiikan materiaalivirran kehittäminen vihannespakkaamossa
Hyökyranta, Mikko (2024)
Hyökyranta, Mikko
2024
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402192352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402192352
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sisälogistiikan materiaalivirran sekä prosessien kehittämistä kohdeyrityksen vihannespakkaamossa. Kohdeyrityksessä oli tunnistettu vihannespakkaamon sisälogistiikan kehittämisen potentiaali ja sisäistä materiaalivirtaa haluttiin tehostaa. Työn tavoitteena oli selvittää sisälogistiikan materiaalivirran sekä prosessien merkittävimmät haasteet ja tuottaa kehitysehdotuksia, joiden avulla kohdeyritys voisi tehostaa toimintaansa. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista dataa. Tällä tavoin kyettiin luomaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva kohdeyrityksen nykytoiminnasta sekä pystyttiin perustelemaan esille nostetut kehitysehdotukset niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Määrällisen datan avulla luotiin kohdeyrityksen vihannespakkaamon sisälogistiikan materiaalivirroista malli. Materiaalivirtamallissa on kuvattu kaikki tunnistetut sisälogistiikan materiaalivirrat, jolloin se antaa kattavan kuvan kohdeyrityksen sisälogistiikan nykytilasta. Materiaalivirtamallia käytettiin päivän tarkkuustasolla. Tällöin sen avulla myös ymmärrettiin kohdeyrityksen materiaalivirtojen suuri vaihteluväli sekä toiminnan kausiluontoisuus. Laadullista dataa kerättiin haastatteluilla ja havainnoinnilla. Näin luotiin kokonaiskuva kohdeyrityksen nykytilasta ja tunnistettiin halutut kehityskohteet. Monimenetelmällisyyden avulla pystyttiin löytämään selkeät kehityskohteet kohdeyrityksen toiminnassa. Nämä kehityskohteet esiteltiin karkealla tasolla kohdeyritykselle, jonka jälkeen vain potentiaalisimpia kehityskohteita käsiteltiin tarkemmin.
Tutkimuksen lopputuloksena päädyttiin luomaan kehityssuunnitelma, jossa suunnitellaan lisättävän sisälogistiikan automaatiota sekä kehitetään pakkaamoon uusi layout. Kehityssuunnitelmassa sisälogistiikan automaatiota päädyttiin lisäämään volyymiltään merkittävimmille linjoille, joissa toiminta on ympärivuotista. Sisälogistiikan automaatiolaitteistoksi valikoitui autonomiset mobiilirobotit, joiden nähtiin olevan kustannustehokas sekä joustava vaihtoehto materiaalivirran automatisointiin. Kehityssuunnitelmassa materiaalivirtaa pystyttiin automatisoimaan pienillä investoinneilla ilman merkittävää järjestelmäintegraatiota. Lisäksi automaatiolaitteiden valinnan myötä myös laitteiston määrän kasvattaminen on tulevaisuudessa helppoa. Toisena merkittävänä osana kehityssuunnitelmaa päädyttiin kohdeyritykselle suunnittelemaan uusi layout, jossa luotiin lisätilaa uudelle linjalle sekä lyhennettiin sisäisiä kuljetusmatkoja. Lisätilaa luotiin yksivaiheistamalla prosesseja sekä sijoittamalla pakkauslinjoja uusiin paikkoihin. Määrällisestä datasta luotu materiaalivirtamalli oli keskeisenä välineenä uuden layoutin suunnittelussa.
Kehitysehdotuksien avulla sisälogistiikan manuaalisten siirtojen matka ja sen myötä myös siirtoihin kuluva aika väheni merkittävästi. Materiaalivirran selkeä tehostuminen onnistui verrattain pienillä investoinneilla, jotka voi ottaa käyttöön nopeallakin aikataululla. Vaikka tämä tutkimus keskittyi yksittäiseen kohdeyritykseen, voi tutkimus tarjota myös muille organisaatioille hyödyllistä tietoa sisäisen materiaalivirran tehostamisesta sekä automatisoinnista.
In this study, the improvement of the internal logistics material flow and processes was examined in a target company's vegetable packaging facility. The target company had identified the potential for development in the vegetable packaging facility and aimed to enhance internal material flow. The objective was to identify the significant challenges in internal logistics material flow and processes and propose development suggestions to enhance the company's operations. The study utilized both quantitative and qualitative data to create a comprehensive overview of the target organization's current operations and to substantiate the proposed development suggestions both quantitatively and qualitatively.
Quantitative data was used to model the material flows within the target company's packaging facility. The material flow model depicted all identified internal logistics material flows, providing a comprehensive picture of the current state of internal logistics in the target company. The material flow model was analyzed on a daily precision level, allowing an understanding of the significant variation in flows and the seasonality of operations. Qualitative data was collected through interviews and observations to create a holistic understanding of the target company's current state and identify desired improvement areas in its operations. The utilization of a mixed-method approach facilitated the identification of clear improvement areas in the target company's operations. These improvement areas were initially presented at a high level to the target company, after which only the most promising ones were further discussed in detail.
As a result of the study, the outcome was to implement a development plan in which the target company increases the level of automation in internal logistics and develops a new layout. Automation was implemented on the lines with the most significant volumes and year-round operations. Autonomous mobile robots were selected as the automation equipment due to their cost-effectiveness and flexibility in material flow automation. The choice of automation equipment allows for easy scalability in the future, enabling the automation of material flow with minimal investments and without significant integration efforts. Another significant outcome was the design of a new layout for the target company, creating additional space for a new line and reducing internal transportation distances. The material flow model created from quantitative data played a central role in the design of the new layout.
Through the implementation of the development suggestions, the distance covered by manual material transfers in internal logistics and, consequently, the time spent on transfers, would be significantly reduced. Significant efficiency improvements would be achieved with relatively small investments and the changes could be implemented quickly. Although this study focused on a specific target company, it can provide valuable insights for other organizations aiming to streamline internal material flow and increase the automation of the material transfers.
Määrällisen datan avulla luotiin kohdeyrityksen vihannespakkaamon sisälogistiikan materiaalivirroista malli. Materiaalivirtamallissa on kuvattu kaikki tunnistetut sisälogistiikan materiaalivirrat, jolloin se antaa kattavan kuvan kohdeyrityksen sisälogistiikan nykytilasta. Materiaalivirtamallia käytettiin päivän tarkkuustasolla. Tällöin sen avulla myös ymmärrettiin kohdeyrityksen materiaalivirtojen suuri vaihteluväli sekä toiminnan kausiluontoisuus. Laadullista dataa kerättiin haastatteluilla ja havainnoinnilla. Näin luotiin kokonaiskuva kohdeyrityksen nykytilasta ja tunnistettiin halutut kehityskohteet. Monimenetelmällisyyden avulla pystyttiin löytämään selkeät kehityskohteet kohdeyrityksen toiminnassa. Nämä kehityskohteet esiteltiin karkealla tasolla kohdeyritykselle, jonka jälkeen vain potentiaalisimpia kehityskohteita käsiteltiin tarkemmin.
Tutkimuksen lopputuloksena päädyttiin luomaan kehityssuunnitelma, jossa suunnitellaan lisättävän sisälogistiikan automaatiota sekä kehitetään pakkaamoon uusi layout. Kehityssuunnitelmassa sisälogistiikan automaatiota päädyttiin lisäämään volyymiltään merkittävimmille linjoille, joissa toiminta on ympärivuotista. Sisälogistiikan automaatiolaitteistoksi valikoitui autonomiset mobiilirobotit, joiden nähtiin olevan kustannustehokas sekä joustava vaihtoehto materiaalivirran automatisointiin. Kehityssuunnitelmassa materiaalivirtaa pystyttiin automatisoimaan pienillä investoinneilla ilman merkittävää järjestelmäintegraatiota. Lisäksi automaatiolaitteiden valinnan myötä myös laitteiston määrän kasvattaminen on tulevaisuudessa helppoa. Toisena merkittävänä osana kehityssuunnitelmaa päädyttiin kohdeyritykselle suunnittelemaan uusi layout, jossa luotiin lisätilaa uudelle linjalle sekä lyhennettiin sisäisiä kuljetusmatkoja. Lisätilaa luotiin yksivaiheistamalla prosesseja sekä sijoittamalla pakkauslinjoja uusiin paikkoihin. Määrällisestä datasta luotu materiaalivirtamalli oli keskeisenä välineenä uuden layoutin suunnittelussa.
Kehitysehdotuksien avulla sisälogistiikan manuaalisten siirtojen matka ja sen myötä myös siirtoihin kuluva aika väheni merkittävästi. Materiaalivirran selkeä tehostuminen onnistui verrattain pienillä investoinneilla, jotka voi ottaa käyttöön nopeallakin aikataululla. Vaikka tämä tutkimus keskittyi yksittäiseen kohdeyritykseen, voi tutkimus tarjota myös muille organisaatioille hyödyllistä tietoa sisäisen materiaalivirran tehostamisesta sekä automatisoinnista.
In this study, the improvement of the internal logistics material flow and processes was examined in a target company's vegetable packaging facility. The target company had identified the potential for development in the vegetable packaging facility and aimed to enhance internal material flow. The objective was to identify the significant challenges in internal logistics material flow and processes and propose development suggestions to enhance the company's operations. The study utilized both quantitative and qualitative data to create a comprehensive overview of the target organization's current operations and to substantiate the proposed development suggestions both quantitatively and qualitatively.
Quantitative data was used to model the material flows within the target company's packaging facility. The material flow model depicted all identified internal logistics material flows, providing a comprehensive picture of the current state of internal logistics in the target company. The material flow model was analyzed on a daily precision level, allowing an understanding of the significant variation in flows and the seasonality of operations. Qualitative data was collected through interviews and observations to create a holistic understanding of the target company's current state and identify desired improvement areas in its operations. The utilization of a mixed-method approach facilitated the identification of clear improvement areas in the target company's operations. These improvement areas were initially presented at a high level to the target company, after which only the most promising ones were further discussed in detail.
As a result of the study, the outcome was to implement a development plan in which the target company increases the level of automation in internal logistics and develops a new layout. Automation was implemented on the lines with the most significant volumes and year-round operations. Autonomous mobile robots were selected as the automation equipment due to their cost-effectiveness and flexibility in material flow automation. The choice of automation equipment allows for easy scalability in the future, enabling the automation of material flow with minimal investments and without significant integration efforts. Another significant outcome was the design of a new layout for the target company, creating additional space for a new line and reducing internal transportation distances. The material flow model created from quantitative data played a central role in the design of the new layout.
Through the implementation of the development suggestions, the distance covered by manual material transfers in internal logistics and, consequently, the time spent on transfers, would be significantly reduced. Significant efficiency improvements would be achieved with relatively small investments and the changes could be implemented quickly. Although this study focused on a specific target company, it can provide valuable insights for other organizations aiming to streamline internal material flow and increase the automation of the material transfers.
