Lisääkö rinnan muodon korjaamiseksi rintaan laitettu vapaa rasvasiirre rintasyövän uusiutumisen riskiä
Jänkälä, Meea (2024)
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-02-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402142287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202402142287
Tiivistelmä
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Rintasyövän oleellinen hoitomuoto on leikkaus, johon voidaan yhdistää liitännäishoitoina sytostaatteja, hormonihoitoa tai sädehoitoa. Rintasyöpäleikkaus voidaan toteuttaa koko rinnan poistona (mastektomia) tai rintaa säästävänä leikkauksena, osapoistona (resektio). Rinnanpoiston jälkeen korjausleikkauksia voidaan tehdä välittömänä rekonstruktiona syöpäleikkauksen yhteydessä tai myöhäisrekonstruktiona syöpäleikkauksen jälkeen.
Rasvansiirto on tekniikka, jolla voidaan korjata rinnan muotoa ja tuoda siihen volyymia rintaa säästävän leikkauksen tai mastektomian ja rintarekonstruktion jälkeen. Rasva kerätään alipaineimulla esimerkiksi vatsasta, kyljistä tai reisistä, minkä jälkeen se prosessoidaan ja injektoidaan rinnan alueelle. Tekniikka on vähäisesti invasiivinen ja rasvanottokohdan morbiditeetti on pieni. Rasvasiirteen käyttöön liittyy kuitenkin onkologista huolenaihetta. Rasvakudos sisältää multipotentteja kantasoluja, jotka erilaisia sytokiineja ja kasvutekijöitä vapauttamalla stimuloivat angiogeneesiä ja kudosten uudismuodostusta. Onkin pohdittu, voisiko angiogeneesiä stimuloivan rasvasiirteen käyttäminen ennestään syöpäsoluja sisältävälle alueelle lisätä rintasyövän uusiutumisen riskiä.
Tämän retrospektiivisen kohorttitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten rasvasiirteen käyttö vaikuttaa rintasyövän uusiutumisen riskiin pirkanmaalaisessa potilasaineistossa. Aineistoon kuuluvat kaikki rintasyöpäpotilaat, joille on tehty rasvansiirto rinnan korjaamiseksi Taysissa 2008–2017. Aineistoa käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-järjestelmällä, Pearson Chi-square- ja Kruskall-Wallis -testeillä. Tilastollisesti merkitsevänä pidetään p-arvoa <0.05.
Lopullinen aineisto koostui 129 potilaasta. Yleisin syöpäleikkaustyyppi oli mastektomia (n=63, 48,8 %). Rinnan osapoisto oli leikkaustyyppinä 27,1 %:lla (n=35), rinnan poisto ja välitön uuden rinnan rakentaminen 24,0 % (n=31) potilaalla. Rasvasiirrettä käytettiin rinnankorjausleikkauksen jälkeen 68,2 %:lle (n=88), osapoistoon 22,5 %:lle (n=29) ja rinnanpoistoarpeen 9,3 % (n=12) potilaalle. Rasvasiirrettä laitettiin mediaaniltaan 2 kertaa (IQR 1-2). Ylimääräinen röntgentutkimus tai biopsia rintasyövän mahdollisen uusiutumisen selvittämiseksi tehtiin 12 potilaalle (9,3 %).
Vain yhdellä potilaalla (0,8 %) todettiin rintasyövän paikallinen uusiutuma rinnan alueella. Uusiutuma etäpesäkkeen muodossa tuli kolmelle potilaalle (2,3 %). Mediaaniseuranta-aika ensimmäisestä rasvasiirteestä lähtien oli 24 kk (IQR 12–43,50). Tutkimuksemme perusteella rasvasiirteen käyttö rinnankorjauksessa ei ole yhteydessä rintasyövän uusiutumisen riskiin. Tuloksemme vastaa hyvin aikaisempia tutkimustuloksia.
Rasvansiirto on tekniikka, jolla voidaan korjata rinnan muotoa ja tuoda siihen volyymia rintaa säästävän leikkauksen tai mastektomian ja rintarekonstruktion jälkeen. Rasva kerätään alipaineimulla esimerkiksi vatsasta, kyljistä tai reisistä, minkä jälkeen se prosessoidaan ja injektoidaan rinnan alueelle. Tekniikka on vähäisesti invasiivinen ja rasvanottokohdan morbiditeetti on pieni. Rasvasiirteen käyttöön liittyy kuitenkin onkologista huolenaihetta. Rasvakudos sisältää multipotentteja kantasoluja, jotka erilaisia sytokiineja ja kasvutekijöitä vapauttamalla stimuloivat angiogeneesiä ja kudosten uudismuodostusta. Onkin pohdittu, voisiko angiogeneesiä stimuloivan rasvasiirteen käyttäminen ennestään syöpäsoluja sisältävälle alueelle lisätä rintasyövän uusiutumisen riskiä.
Tämän retrospektiivisen kohorttitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten rasvasiirteen käyttö vaikuttaa rintasyövän uusiutumisen riskiin pirkanmaalaisessa potilasaineistossa. Aineistoon kuuluvat kaikki rintasyöpäpotilaat, joille on tehty rasvansiirto rinnan korjaamiseksi Taysissa 2008–2017. Aineistoa käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-järjestelmällä, Pearson Chi-square- ja Kruskall-Wallis -testeillä. Tilastollisesti merkitsevänä pidetään p-arvoa <0.05.
Lopullinen aineisto koostui 129 potilaasta. Yleisin syöpäleikkaustyyppi oli mastektomia (n=63, 48,8 %). Rinnan osapoisto oli leikkaustyyppinä 27,1 %:lla (n=35), rinnan poisto ja välitön uuden rinnan rakentaminen 24,0 % (n=31) potilaalla. Rasvasiirrettä käytettiin rinnankorjausleikkauksen jälkeen 68,2 %:lle (n=88), osapoistoon 22,5 %:lle (n=29) ja rinnanpoistoarpeen 9,3 % (n=12) potilaalle. Rasvasiirrettä laitettiin mediaaniltaan 2 kertaa (IQR 1-2). Ylimääräinen röntgentutkimus tai biopsia rintasyövän mahdollisen uusiutumisen selvittämiseksi tehtiin 12 potilaalle (9,3 %).
Vain yhdellä potilaalla (0,8 %) todettiin rintasyövän paikallinen uusiutuma rinnan alueella. Uusiutuma etäpesäkkeen muodossa tuli kolmelle potilaalle (2,3 %). Mediaaniseuranta-aika ensimmäisestä rasvasiirteestä lähtien oli 24 kk (IQR 12–43,50). Tutkimuksemme perusteella rasvasiirteen käyttö rinnankorjauksessa ei ole yhteydessä rintasyövän uusiutumisen riskiin. Tuloksemme vastaa hyvin aikaisempia tutkimustuloksia.