Poliitikkojen kuvat mediassa eduskuntavaaleissa 2019: Semioottinen kuva-analyysi Aamulehden ja Helsingin Sanomien uutiskuvista

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka Aamulehti ja Helsingin Sanomat esittävät poliitikkoja ja puolueita lehtiensä sivuilla eduskuntavaaleissa 2019. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eroavatko Aamulehden ja Helsingin Sanomien tavat esittää poliitikkoja ja puolueita toisistaan sekä mitä merkityksiä lehtien kuvista nousee esille.

Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat Aamulehden ja Helsingin Sanomien painetut lehdet ja niiden uutiskuvat ehdokasasettelun loppumisen ja vaalipäivän väliseltä ajalta. Tarkasteltaviksi kuviksi valikoitui kummastakin lehdestä yksi aukeama, joissa esitettiin ehdokkaita Suomen Sosiaalidemokraattisesta Puolueesta, Suomen Keskustasta, Kansallisesta Kokoomuksesta, Vihreästä liitosta ja Perussuomalaisista. Tulkittavia kuvia valikoitui yhteensä kymmenen. Tutkimuksen menetelmänä toimi semioottinen kuva-analyysi. Analyysissä tulkittiin uutiskuvia semioottisen kuva-analyysin keinoin tarkoituksena löytää merkityksiä ja eroavaisuuksia kuvien sekä lehtien välillä. Analyysissä etsittiin esimerkiksi millaisia konnotaatioita ja symbolisia merkityksiä kuvista välittyy katsojalle, lisäksi keskityin myös siihen, miten kuvaaja on kehystänyt kuvat.

Analyysin tuloksissa kävi ilmi, että Aamulehden ja Helsingin Sanomien välillä ei ollut merkittäviä eroja siinä, miten lehdet esittävät poliitikkoja tai puolueita. Kuvat olivat klassisia uutiskuvia eikä niihin jäänyt katsojalle paljon tulkinnan varaa. Aamulehden kuvat olivat yhtenäisiä poliitikkojen kuvaamisessa niin teknisesti kuin merkityksien ja representaatioiden puolesta. Helsingin Sanomien kuvissa erottautui yksi kuva, joka ei ollut perinteinen kampanjointikuva, mutta muuten kuvat olivat hyvin yhteneväisiä. Kuvissa toistui klassisen kampanjoinnin ja ihmisten kohtaamisten representaatiot. Aihetta ei olla tutkittu Suomessa laajemmin, joten jatkotutkimusta aiheesta on syytä tehdä. Ulkomailla aiheesta on tehty tutkimusta muun muassa Yhdysvalloissa, mutta kun huomioon otetaan maan mediakentän ja poliittisen järjestelmän erilaisuus, niin tutkimuksen tulokset eivät sinällään ole sovellettavissa Suomen vastaaviin järjestelmiin.