Siittiöiden löytyminen kivesbiopsialla atsoospermiapotilailla ja ICSI-hoitojen tulokset TAYS:ssa 2010-2019
Niemi, Maria (2024)
2024
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401241804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401241804
Tiivistelmä
Atsoospermialla tarkoitetaan siittiöiden puuttumista siemennesteestä toistetuissa analyyseissä. Sen esiintyvyydeksi koko miesväestössä on arvioitu noin 1 %, mutta hedelmöityshoitoihin hakeutuvissa miehissä sen esiintyvyys on noin 10–15 %. Atsoospermia jaetaan obstruktiiviseen ja non-obstruktiiviseen atsoospermiaan. Obstruktiivisessa atsoospermiassa siittiöiden kulkeutuminen siemennesteeseen on estynyt. Non-obstruktiivisessa atsoospermiassa siittiömuodostus on häiriintynyt tai sitä ei ole lainkaan. Usein näillä potilailla on korkea FSH-pitoisuus. Atsoospermiassa siittiöitä voidaan yrittää löytää kiveksestä kivesbiopsialla (TESE), joka tarkoittaa käytännössä paksuneulanäytettä suoraan kiveskudoksesta. Mikäli kivesbiopsialla löydetään siittiöitä, niitä voidaan käyttää koeputkihedelmöityshoidoissa (ICSI eli intracytoplasmic sperm injection).
Aineistossamme siittiöitä löytyi noin puolelta kaikista potilaista (51,6 %). Obstruktiivisilta potilailta siittiöitä löytöi kaikilta ja non-obstruktiivisista 30,8 %:lla. Yleisin histologinen diagnoosi oli Sertoli cell only (35,9 %), jossa siittiöitä löytyi kivesbiopsiassa huonoiten (11,6 %). Tämän jälkeen yleisimmät diagnoosit olivat normaali (22,2 %), maturation arrest eli kypsymishäiriö (18,8 %) ja hypospermatogeneesi (12,0 %). Kivesvaurion histopatologia on jatkumo, joka etenee normaalista hypospermatogeneesin ja kypsymishäiriön kautta Sertoli cell only -tilanteeseen. Samalla myös siittiöiden löytymisen todennäköisyys kivesbiopsiassa heikkenee.
Hypergonadotrooppisilta potilailta löytyi odotetusti huonoiten siittiöitä. Yhteys FSH:n ja siittiöiden löytymisen välillä oli tilastollisesti merkittävä (p<0,001). FSH-arvo, jonka jälkeen kivesbiopsia jää todennäköisimmin negatiiviseksi, oli 10,45 U/l. Kuitenkin korkeillakin FSH-arvoilla yksittäisiltä potilailta löytyy kivesbiopsialla siittiöitä, joten FSH:ta ei voida käyttää potilasvalinnassa kivesbiopsiaan.
Aineistossa raskauksia alkoi 43 parilla eli 52,4 %:lla niistä, joilta löydettiin siittiöitä kivesbiopsiassa. Synnytys tai synnytyksiä oli 39 parilla ja synnytysprosentti oli 24,9 %. Keskenmenoprosentti oli 18,0 %.
Aineistossamme siittiöitä löytyi noin puolelta kaikista potilaista (51,6 %). Obstruktiivisilta potilailta siittiöitä löytöi kaikilta ja non-obstruktiivisista 30,8 %:lla. Yleisin histologinen diagnoosi oli Sertoli cell only (35,9 %), jossa siittiöitä löytyi kivesbiopsiassa huonoiten (11,6 %). Tämän jälkeen yleisimmät diagnoosit olivat normaali (22,2 %), maturation arrest eli kypsymishäiriö (18,8 %) ja hypospermatogeneesi (12,0 %). Kivesvaurion histopatologia on jatkumo, joka etenee normaalista hypospermatogeneesin ja kypsymishäiriön kautta Sertoli cell only -tilanteeseen. Samalla myös siittiöiden löytymisen todennäköisyys kivesbiopsiassa heikkenee.
Hypergonadotrooppisilta potilailta löytyi odotetusti huonoiten siittiöitä. Yhteys FSH:n ja siittiöiden löytymisen välillä oli tilastollisesti merkittävä (p<0,001). FSH-arvo, jonka jälkeen kivesbiopsia jää todennäköisimmin negatiiviseksi, oli 10,45 U/l. Kuitenkin korkeillakin FSH-arvoilla yksittäisiltä potilailta löytyy kivesbiopsialla siittiöitä, joten FSH:ta ei voida käyttää potilasvalinnassa kivesbiopsiaan.
Aineistossa raskauksia alkoi 43 parilla eli 52,4 %:lla niistä, joilta löydettiin siittiöitä kivesbiopsiassa. Synnytys tai synnytyksiä oli 39 parilla ja synnytysprosentti oli 24,9 %. Keskenmenoprosentti oli 18,0 %.