Ne eivät pärjänneet mun kanssa: Kirjallisuuskatsaus lastensuojelun sijaishuoltopaikkojen muutoksista

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan sijaishuoltopaikan muutosten syitä, riskitekijöitä sekä seurauksia. Aihe on tärkeä sijaishuollossa olevien lasten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin kannalta. Sijaishuoltopaikan muutosten ymmärtäminen on erittäin tärkeää myös sosiaalihuollon ammattilaisille, jotka tekevät lasten elämää ja tulevaisuutta koskevia päätöksiä.

Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty kymmentä kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Millaisia syitä ja riskitekijöitä on sijaishuoltopaikan muutosten taustalla?” ja ”Mitä seurauksia sijaishuoltopaikan muutoksilla on?”. Tutkimuksen teoria pohjautuu suomalaiseen lainsäädäntöön, lastensuojelun sijaishuollon nykytilan tarkasteluun ja kansainvälisiin tutkimuksiin.

Tutkimuksen perusteella sijaishuoltopaikan muutoksiin liittyy niin lapseen, tämän biologisiin vanhempiin kuin sijaishuoltopaikkaan ja sosiaalityöntekijäänkin liittyviä syitä ja riskitekijöitä. Keskeisiä lapseen liittyviä tekijöitä ovat vanhempi ikä sekä käyttäytymisen ja mielenterveyden haasteet. Biologisiin vanhempiin liittyvät tekijät eivät vaikuta niin selvästi, vaikka vanhempien taustaan ja elämäntilanteeseen liittyvät muuttujat voivat esiintyä yksittäisinä syinä. Sijaishuoltopaikkaan liittyvinä tekijöinä tutkimuksessa havaitaan lapsen ja sijaisvanhempien tai muiden sijaishuollosta vastaavien aikuisten välinen suhde sekä sijaisperheen tilanteeseen liittyvät tekijät. Lisäksi sosiaalityöntekijöiltä saadun tuen puute ja suhteen laatu näyttää liittyvän sijaishuoltopaikan muutoksia koskevaan riskiin.

Tutkimus osoittaa, että sijaishuoltopaikan muutosten seuraukset näyttäytyvät mielenterveyden haasteina, käytösongelmina ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvinä vaikeuksina. Lisäksi tutkimuksen tuloksista selviää, että käyttäytymisen ja mielenterveyden ongelmat ovat samanaikaisesti muutosten syitä ja riskitekijöitä sekä seurauksia. Ongelmat ja muutokset voivat muodostaa monimutkaisen kaksisuuntaisen kehän, jonka katkaiseminen olisi tärkeää lapsen hyvinvoinnin takaamiseksi.

Sijaishuoltopaikan muutokseen johtaa monimutkaisia kehityskulkuja ja ne aiheuttavat kauaskantoisia seurauksia. Muutos onkin usein monen asian summa. Sijaishuollon pääperiaate on mahdollistaa lapselle turvallinen elämä ja paremmat mahdollisuudet kehittymiseen kuin hänellä on kotiympäristössään. Tutkimuksen perusteella toistuvat muutokset voivat vaarantaa tämän periaatteen. Kielteisten seurausten vuoksi muutosten määrä tulisi minimoida. Sijaishuoltopaikan valintaan ja siellä tapahtuvan huolenpidon ja työn tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota etenkin vanhemmalla iällä sijaishuollon piiriin tulevien lasten kohdalla. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota lasten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että sijaishuoltopaikan muutosten seurauksia pitäisi tutkia laajemmin. Yhteiskuntien erojen takia aiheesta tulisi tehdä myös lisää kotimaista tutkimusta.