Kestävyysmittareiden raportointi Manner-Suomen kuntien tilinpäätöksissä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan suomalaisten kuntien raportoimia mittareita, joilla mitataan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksessa keskitytään kuntien tilinpäätöksissä raportoitaviin mittareihin, koska kunnan tilinpäätös on julkinen avoimessa verkossa oleva asiakirja, ja tilinpäätöksessä raportoidaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen. Tutkimuskysymyksinä on ”Minkälaisia kestävyysmittareita Manner-Suomen kuntien tilinpäätöksissä on mainittu?” ja ”Miten laajasti Manner-Suomen kunnat raportoivat kestävyysmittareista tilinpäätöksissä?” sekä ”Minkälaisia mittarit ovat laadullisesti?” Tutkimuksessa tuodaan uutta näkökulmaa kestävän kehityksen keskusteluun kuntien raportoimien kestävyysmittareiden näkökulmasta ja jatketaan tieteellistä keskustelua kestävyysmittareista paikallishallinnon kontekstissa.

Tutkimuksen toteutustapana on dokumenttianalyysi, eli tilinpäätöksiä käydään systemaattisesti läpi, tutkitaan ja vertaillaan. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on teoriasidonnainen sisällönanalyysi, jossa aineiston analyysissä vuorottelevat aineistolähtöisyys ja tutkimuskirjallisuudesta löytyvät teoriat ja mallit. Aineiston tarkempi luokittelu ja analyysi pohjautuvat aineistoon. Tutkimuksen kohteena ovat Manner-Suomen kunnat, ja tutkimuksen aineistona toimivat kuntien tilinpäätökset vuodelta 2022. Tilinpäätöksistä etsittiin kestävän kehityksen tavoitteita mittaavia mittareita hakusanojen avulla. Aineistosta analysoitiin mittareiden lisäksi niiden yleisyyttä kunnissa ja mittareiden laatua tavoitteen toteuman pohjalta. Mittarit jaoteltiin ensin kestävyyden ulottuvuuksien eli ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden mittareihin. Jaottelu on sekä tutkimuskirjallisuudessa että kuntakentällä vakiintunut, ja siksi sitä sovellettiin tässä tutkimuksessa. Mittarit luokiteltiin seuraavaksi alaluokkiin, jotka yhdisteltiin mittareiden keskeisten ominaisuuksien mukaan yläluokkiin.

Analyysin perusteella kunnista löytyy paljon erilaisia kestävyysmittareita, mutta tietyt mittarit toistuvat tilinpäätöksestä toiseen; muun muassa päästöt, erilaiset selvitykset ja hankkeet, kyselyt ja tilinpäätöksen tunnusluvut ovat yleisiä kestävyysmittareita kunnissa. Suuri osa kunnista ei raportoi kestävyysmittareita tilinpäätöksissä, etenkin sosiaalisen kestävyyden mittareita raportoi vain pieni osa kunnista. Suurissa kunnissa raportoidaan enemmän kestävyysmittareita kuin pienemmissä kunnissa.

Keskeisenä johtopäätöksenä tutkimuksessa todetaan, että kuntien kestävyysmittareiden raportointi tilinpäätöksissä on vaihtelevaa ja puutteellista. Lisäksi kunnissa raportoidaan epäselviä mittareita, joiden mittaustapa jää epäselväksi. On aiheellista pohtia, tulisiko kestävyysmittareiden suhteen olla valtakunnallisia ohjeistuksia ja toimintamalleja, vai pitäisikö mittareista päättää paikallisesti. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää syitä kestävyysmittareiden puutteelliselle raportoinnille.