"Minäkin haluaisin mukaan": Kiusaaminen ilmiönä lastenkirjallisuudessa
Lipping, Essi (2023)
Lipping, Essi
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112310186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112310186
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitettiin sitä, miten kiusaamisilmiötä kuvaillaan lastenkirjallisuudessa. Vaikka pienten lasten kiusaamista on tutkittu suhteellisen vähän, aiemmat aiheesta tuotetut tutkimustulokset viittaavat siihen, että kiusaaminen on yleinen ilmiö varhaiskasvatuksessa. Tässä kontekstissa kandidaatintutkielman aiheen valinta oli perusteltu, merkittävä sekä ajankohtainen.
Kiusaamisilmiötä pyrittiin selittämään kartoittamalla aineistosta löytyviä kiusaamisen eri ilmenemismuotoja, kiusaamisen vaikutuksia kiusattuun sekä sitä, miten kiusaamistilanteet ratkaistaan. Kiusaamisen vaikutuksia kuvattiin tukeutuen Bronfenbrennerin ekologiseen systeemiteoriaan, jossa ympäristön tarkastelu rajattiin teoriassa kuvattuun mikrotasoon.
Tutkimusaineisto koostui kahdesta lasten kuvakirjasta. Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa oli laadullinen. Aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineiston lastenkirjallisuuden kuvat toimivat analyysivaiheessa tekstiä täydentävinä elementteinä, tarjoten lisätietoa kirjan tekstistä ja syventäen tekstin viestiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kiusaamisen havaittiin ilmenevän pääasiassa psyykkisenä ja verbaalisena lastenkirjallisuudessa. Tutkimusaineistossa havaittiin myös fyysistä kiusaamista, mutta tämä oli selkeästi vähiten kuvattu kiusaamisen ilmenemismuoto. Kiusaamistilanteet kuvattiin aineistossa kuitenkin aina siten, että kiusaamistilanteesta oli havaittavissa kiusaamisen ilmenemismuodoista vähintään kahta. Kiusaamisen vaikutukset kiusattuun mikrotasolla ilmenivät haasteina sosiaalisissa taidoissa sekä haasteina tunnetaidoissa. Kiusaamistilanteita ratkaistiin aineiston lastenkirjallisuudessa aikuisen johdolla, vetäytyen kiusaamistilanteesta sekä itse anteeksipyytämällä. Erityisesti itse anteeksipyytämistä ja kiusaamistilanteesta vetäytymistä voidaan pitää ongelmallisena. Anteeksipyytämistä varten lapsen moraalinen käsitys oikeasta ja väärästä tulisi olla tarpeeksi kehittynyttä ja kiusaamistilanteesta vetäytyminen ei välttämättä lopeta kiusaamista. Kokonaisuutena tutkimustulokset näyttivät, että aineiston lastenkirjallisuus kuvasi kiusaamista realistisesti ja mukaillen aiheesta aiemmin tuotettua tutkimustietoa.
Kiusaamisilmiötä pyrittiin selittämään kartoittamalla aineistosta löytyviä kiusaamisen eri ilmenemismuotoja, kiusaamisen vaikutuksia kiusattuun sekä sitä, miten kiusaamistilanteet ratkaistaan. Kiusaamisen vaikutuksia kuvattiin tukeutuen Bronfenbrennerin ekologiseen systeemiteoriaan, jossa ympäristön tarkastelu rajattiin teoriassa kuvattuun mikrotasoon.
Tutkimusaineisto koostui kahdesta lasten kuvakirjasta. Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa oli laadullinen. Aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineiston lastenkirjallisuuden kuvat toimivat analyysivaiheessa tekstiä täydentävinä elementteinä, tarjoten lisätietoa kirjan tekstistä ja syventäen tekstin viestiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kiusaamisen havaittiin ilmenevän pääasiassa psyykkisenä ja verbaalisena lastenkirjallisuudessa. Tutkimusaineistossa havaittiin myös fyysistä kiusaamista, mutta tämä oli selkeästi vähiten kuvattu kiusaamisen ilmenemismuoto. Kiusaamistilanteet kuvattiin aineistossa kuitenkin aina siten, että kiusaamistilanteesta oli havaittavissa kiusaamisen ilmenemismuodoista vähintään kahta. Kiusaamisen vaikutukset kiusattuun mikrotasolla ilmenivät haasteina sosiaalisissa taidoissa sekä haasteina tunnetaidoissa. Kiusaamistilanteita ratkaistiin aineiston lastenkirjallisuudessa aikuisen johdolla, vetäytyen kiusaamistilanteesta sekä itse anteeksipyytämällä. Erityisesti itse anteeksipyytämistä ja kiusaamistilanteesta vetäytymistä voidaan pitää ongelmallisena. Anteeksipyytämistä varten lapsen moraalinen käsitys oikeasta ja väärästä tulisi olla tarpeeksi kehittynyttä ja kiusaamistilanteesta vetäytyminen ei välttämättä lopeta kiusaamista. Kokonaisuutena tutkimustulokset näyttivät, että aineiston lastenkirjallisuus kuvasi kiusaamista realistisesti ja mukaillen aiheesta aiemmin tuotettua tutkimustietoa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10844]
