Esimerkillisen hyvää hanketoimintaa : Viranomaisen merkitsemät esimerkkihankkeet Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituskaudella 2014–2020

Abstract

Euroopan rakennerahastot toimeenpanevat Euroopan unionin koheesiopolitiikkaa sekä unionin laajuisesti, että jäsenmaiden kansallisella tasolla. Rakennerahastojen toiminta on laajuudeltaan ja resursseiltaan merkittävä osa Euroopan unionin toimintaa, sillä rakennerahastoille on allokoitu historiallisesti noin kolmasosa Euroopan unionin budjettikehyksestä. Koheesiopolitiikan pyrkimyksenä on tasoittaa Euroopan unionin jäsenmaiden taloudellisia eroja, sekä vähentää työttömyyttä, sosiaalisia ongelmia ja lisätä tasa-arvoa. Rakennerahastot ovat aloittaneet toimintansa vuonna 1960 ja niiden toimivalta, tavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit ovat muovautuneet useissa reformeissa samaan aikaan, kun Euroopan unioni on laajentunut ja saanut uusia jäsenmaita.

Rakennerahastotoiminnan merkittävän laajuuden ja rakennerahastoihin liitetyn toimivallan vuoksi on tärkeää, että rakennerahastojen toimintaa ja niiden rahoittamia hankkeita tutkitaan. Tämä tutkimus tarkastelee Suomessa toteutettuja hankkeita rahoituskaudella 2014–2020, jotka rahoituksen myöntänyt viranomainen on merkinnyt esimerkkihankkeiksi. Tutkimukseen on valittu kyseisen kauden aikana rahoitusta myöntäneistä rakennerahastoista toisen, Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat hankkeet. Tutkimus pyrkii saamaan selville, minkälaisia nämä viranomaisen valitsemat esimerkkihankkeet ovat. Tutkimuksen aineisto koostuu Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän Rakennerahastotietopalvelun tarjoamista hankkeiden kuvauksista, niiden toiminnan tiivistelmistä ja muista tietopalvelun julkisista tiedoista.

Tutkimuksen aineistoa käsiteltiin laadullisen ja määrällisen sisältöanalyysin ja teemoittelun avulla. Monitasoinen hallinto ja projektihallinta teoreettisena viitekehyksenä avustivat aineiston käsittelemisessä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että tietynlaiset piirteet yhdistävät viranomaisen merkitsemiä esimerkkihankkeita. Julkista rahoitusta saavat organisaatiot ja erityisesti oppilaitokset ovat yliedustettuina aineiston hankkeiden päätoteuttajina ja tietyt kohderyhmät, kuten työttömät, nuoret työttömät ja maahanmuuttajat ovat useimpien hankkeiden kohderyhmissä. Rahoitusta myöntävä viranomainen näyttää arvottavan tiettyjä kohderyhmiä ja tietynlaisia hankkeita, myöntämällä enemmän rahoitusta suunniteltua osallistujaa kohden.