Yhteiskehittämistä asukkaiden silmin : Deliberatiivisen demokratian periaatteiden toteutuminen Tuusulan osallistuvassa budjetoinnissa

Abstract

Kiinnostus poliittiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon on ollut viimeiset vuosikymmenet jatkuvassa laskussa. Suomessa tämä on ilmennyt esimerkiksi vaalien äänestysaktiivisuuden laskuna. Tämän demokratiavajeen johdosta perinteinen edustuksellinen demokratia on menettänyt kannatustaan ja tilalle on alettu etsiä uudenlaisia demokratiamalleja. Ratkaisua demokratiavajeeseen on haettu osallistamisen kautta. Nykypäivänä osallistamisesta on tullut keskeinen arvo niin työntekijöiden kuin kansalaistenkin suuntaan sekä yksityisissä yrityksissä että julkishallinnossa. Poliittisessa päätöksenteossa osallistamista on edistetty osallistuvan ja deliberatiivisen demokratian keinoin.

Tämän tutkielman keskiössä on osallistuva budjetointi, joka sai alkunsa 1980-luvun Brasiliassa ja on siitä lähtien kasvattanut suosiotaan ympäri maailmaa. Osallistuvaa budjetointia voidaan toteuttaa monenlaisin eri menetelmin, mutta sen ytimessä on erottaa käytössä olevasta budjetista tietty osuus, jonka käyttökohteesta kunnan asukkaat päättävät. Käyttökohteita rahasummalle lähdetään useimmiten etsimään ensin vapaan ideoinnin ja sen jälkeen äänestyksen kautta. Näiden vaiheiden välissä asukkailta saatuja ideoita voidaan kehittää eteenpäin äänestystä varten yhteiskehittämisen menetelmin. Yhteiskehittämisessä kunnan viranhaltijat toimivat tasa-arvoisina kehittämiskumppaneina yhdessä muiden toimijoiden, tässä kontekstissa erityisesti kunnan asukkaiden kanssa, suunnitellen ideoiden käytännön toteutuksia. Yhteiskehittäminen mahdollistaa vuorovaikutteisen keskustelun ja asukastiedon entistä kokonaisvaltaisemman hyödyntämisen osana osallistuvan budjetoinnin prosessia. Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten deliberatiivisen demokratian periaatteet toteutuvat osana osallistuvaa budjetointia tehdyssä yhteiskehittämisessä.

Tämä tutkielma on toteutettu yhteistyössä Tuusulan kunnan osallistuvan budjetoinnin kanssa. Tuusulan osallistuvan budjetoinnin yhteiskehittämisvaiheessa järjestettiin työpajoja, joissa kunnan viranhaltijat yhdessä asukkaiden kanssa työstivät asukkaiden ideoista valmiita äänestysehdotuksia. Tämän tutkielman aineistona toimivat kahdeksan teemahaastattelua, joissa ääneen pääsevät Tuusulan yhteiskehittämisen työpajoihin osallistuneet asukkaat. Haastatteluiden pohjalta olen analysoinut, miten hyvin työpajoissa toteutuivat deliberatiivisen demokratian kolme keskeistä periaatetta, jotka ovat inklusiivisuus, deliberatiivinen keskustelu sekä vaikuttavuus.

Asukkaiden kertoman perusteella Tuusulan osallistuvan budjetoinnin yhteiskehittämisen työpajat eivät onnistuneet toteuttamaan deliberatiivisen demokratian periaatteita kovinkaan hyvin, vaikka ne pitivätkin sisällään monia deliberatiivisuutta tukevia elementtejä. Inklusiivisuus työpajoissa jäi heikoksi, kun asukkaiden vähäisen määrän vuoksi näkökulmat jäivät yksipuolisiksi ja työpajaan osallistuminen edellytti asukkailta itseohjautuvuus- ja vuorovaikutustaitoja, vaikka kunta toisaalta panostikin osallistumismahdollisuuksien monipuolisuuteen tarjoamalla etäyhteyttä ja ilta-aikoja. Mahdollisuudet deliberatiiviselle keskustelulle eivät kunnolla toteutuneet, sillä työpajoissa ei luotu riittäviä edellytyksiä tasa-arvoiselle ja kaikille osallistujille avoimelle keskustelulle. Nyt keskustelut tapahtuivat lähinnä pienissä, yhteen ideaan keskittyneissä ryhmissä asukkaan ja viranhaltijan kesken. Työpajoihin osallistuneet asukkaat luottavat prosessin vaikuttavuuteen kokonaisuudessaan, eivätkä epäile kunnan toteuttamisaikeita äänestettyjen ideoiden suhteen. Toisaalta kuitenkaan itse työpajojen vaikutus prosessin lopputulemaan ei näyttäydy asukkaille järin suurena, ja osallistuva budjetointi asettaa toteutettaville ideoille tarkkoja raameja.

Tutkielma osoittaa, että vaikka deliberatiivisen demokratian periaatteiden täydellinen toteutuminen osallistuvassa budjetoinnissa tuskin koskaan on mahdollista, on niiden edistäminen silti tärkeää. Tällä tavoin voidaan onnistua vastaamaan osallistuvan budjetoinnin tutkitusti keskeisimpiin haasteisiin, kuten edustavuuteen, vaikuttavuuteen ja legitimiteettiin.