Näen, kuulen, otan mukaan - ulkopuolelle ei jää kukaan: UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin soveltaminen Nokian kaupungissa
Taponen, Ulla (2023)
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310239002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310239002
Tiivistelmä
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tutkin, kuinka alle 18-vuotaiden lasten ja nuorten osallisuus integroidaan kunnan toimintakulttuuriin ja millaisia vaikutuksia lapsiystävällisen toimintakulttuurin implementoimisella kuntaorganisaatioon on ollut johtavien virkahenkilöiden näkökulmasta. Tutkielmani tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa vahvistamaan kuntaorganisaation kulttuurinmuutosta lapsiystävällisemmäksi. Samalla työni lisää ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä kuntaorganisaation piirissä on lasten ja nuorten osallisuuden sekä lapsiystävällisemmän toimintakulttuurin vahvistamisessa. Tämä tutkielma tuo tärkeää tietoa UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa toimiville työntekijöille, siihen liittyneille kunnille, johtaville virkahenkilöille sekä päätöksentekijöille. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää Nokian kaupungin Lapsiystävällinen kunta -työssä.
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on muuttaa kunnan toimintakulttuuria ja henkilökunnan työotetta lapsiystävällisemmäksi huomioimalla lapsen oikeudet kattavasti niin päätöksenteossa kuin palveluita tuottaessa. Suomen lainsäädäntö noudattelee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita ja on asettanut konkreettisia velvoitteita kunnille, joiden tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten osallisuuden toteutumisesta.
Tutkielmaani ohjaavana käsitteellisenä viitekehyksenä toimii osallisuuden käsite, jonka rakenteisiin kietoutuu vahvasti kansalaisuus ja siihen liittyvä osallistumisoikeus. Alle 18-vuotiailla ei ole täysiä kansalaisoikeuksia ja lasten ja nuorten osallisuusrakenteisiin kätkeytyy aikuisista lähtevä vallankäytön jännite. Jännitettä voidaan purkaa muun muassa osallistuvalla ja deliberatiivisella demokratialla, joiden tavoitteena on eri-ikäisten ihmisten tasavertainen osallistuminen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka koostuu kahdeksasta asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat ovat työskennelleet Nokian kaupungin johtavina virkahenkilöinä vuosina 2019–2021 Lapsiystävällinen kunta -mallin ensimmäisen kaksivuotiskauden aikana. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti teemoitellen sisällönanalyysia hyödyntäen.
Johtavien virkahenkilöiden haastatteluissa Lapsiystävällinen kunta -mallin kehittämistyön merkittävämpänä asiana pidetään lasten ja nuorten osallisuuden velvoittavuutta päätöksenteon valmistelussa. Osallisuusmenetelmiä on pyritty laajentamaan, mutta rakenteet ovat pääosin ylhäältä-alas-painotteisia. Johtavat virkahenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa, jotta lapsen etua määrittävää lapsivaikutuksen arviointia toteutetaan päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Saatua tietoa voidaan hyödyntää monitasoisesti niin kehittämistyössä, talousarvion laadinnassa kuin asiakastason työssä. Tutkimuksessa tulee esiin, kuinka lapsiystävällinen toimintakulttuuri syntyy uusien näkökulmien tunnistamisesta ja tiedostamisesta sekä niiden ottamisesta osaksi kehittämistyötä. Kehittämistyö kuuluu koko organisaatiolle, joka yhdistää palvelualueita ja lisää poikkihallinnollista yhteistyötä. Tietoisuuden ja ymmärryksen edistämiseksi ja osallisuuden vallankäytön jännitteen purkamiseksi tarvitaan koulutusta. Haasteena kuitenkin tunnustettiin ajankäytön rajallisuus kiireisessä työarjessa.
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on muuttaa kunnan toimintakulttuuria ja henkilökunnan työotetta lapsiystävällisemmäksi huomioimalla lapsen oikeudet kattavasti niin päätöksenteossa kuin palveluita tuottaessa. Suomen lainsäädäntö noudattelee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita ja on asettanut konkreettisia velvoitteita kunnille, joiden tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten osallisuuden toteutumisesta.
Tutkielmaani ohjaavana käsitteellisenä viitekehyksenä toimii osallisuuden käsite, jonka rakenteisiin kietoutuu vahvasti kansalaisuus ja siihen liittyvä osallistumisoikeus. Alle 18-vuotiailla ei ole täysiä kansalaisoikeuksia ja lasten ja nuorten osallisuusrakenteisiin kätkeytyy aikuisista lähtevä vallankäytön jännite. Jännitettä voidaan purkaa muun muassa osallistuvalla ja deliberatiivisella demokratialla, joiden tavoitteena on eri-ikäisten ihmisten tasavertainen osallistuminen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka koostuu kahdeksasta asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat ovat työskennelleet Nokian kaupungin johtavina virkahenkilöinä vuosina 2019–2021 Lapsiystävällinen kunta -mallin ensimmäisen kaksivuotiskauden aikana. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti teemoitellen sisällönanalyysia hyödyntäen.
Johtavien virkahenkilöiden haastatteluissa Lapsiystävällinen kunta -mallin kehittämistyön merkittävämpänä asiana pidetään lasten ja nuorten osallisuuden velvoittavuutta päätöksenteon valmistelussa. Osallisuusmenetelmiä on pyritty laajentamaan, mutta rakenteet ovat pääosin ylhäältä-alas-painotteisia. Johtavat virkahenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa, jotta lapsen etua määrittävää lapsivaikutuksen arviointia toteutetaan päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Saatua tietoa voidaan hyödyntää monitasoisesti niin kehittämistyössä, talousarvion laadinnassa kuin asiakastason työssä. Tutkimuksessa tulee esiin, kuinka lapsiystävällinen toimintakulttuuri syntyy uusien näkökulmien tunnistamisesta ja tiedostamisesta sekä niiden ottamisesta osaksi kehittämistyötä. Kehittämistyö kuuluu koko organisaatiolle, joka yhdistää palvelualueita ja lisää poikkihallinnollista yhteistyötä. Tietoisuuden ja ymmärryksen edistämiseksi ja osallisuuden vallankäytön jännitteen purkamiseksi tarvitaan koulutusta. Haasteena kuitenkin tunnustettiin ajankäytön rajallisuus kiireisessä työarjessa.