Johdon hiililaskenta : Case-tutkimus suomalaisista yrityksistä

Abstract

Ilmastonmuutoksen etenemisen hillintä ja siirtyminen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa on tunnistettu ajankohtaisiksi teemoiksi, joita hiililaskennalla voidaan tukea. Hiililaskennan merkitys onkin etenkin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kasvanut niin käytännön yritystoiminnassa kuin tutkimuskirjallisuudessakin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda syvällisempää ymmärrystä johdon hiililaskennasta suomalaisessa yrityskontekstissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin yritysten johdon hiililaskennan motiiveja ja johdon hiililaskennan toteuttamista, kuten hiilitiedon keräämistä, analysointia, raportointia ja hyödyntämistä. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen sisällytettiin ympäristön, yrityksen ja laskentatoimen välisiä suhteita sekä johdon hiililaskentaan liittyviä teemoja. Johdon hiililaskennan osuudessa tunnistettiin kirjallisuudessa erityisesti siihen liittyviä motiiveja ja johdon hiililaskennan toteuttamista. Näiden johdon hiililaskennan teemojen pohjalta laadittiin tutkimuksen empiirisen osan haastattelurunko. Tutkimuksen haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, joiden tavoitteina oli pyrkiä lisäämään ymmärrystä yritysten johdon hiililaskennasta, kuten sen motiiveista ja toteuttamisesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen yrityksen johdon hiililaskentaa ja haastateltiin jokaisesta yrityksestä yhtä henkilöä, joka työskentelee aktiivisesti yrityksensä hiililaskennan parissa. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti tekstimuotoiseksi aineistoksi, joka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että johdon hiililaskennan motiivit ja sen toteuttaminen vaihtelivat haastateltujen yritysten välillä. Lisäksi havaittiin, että keskeisemmät tulokset ovat pitkälti linjassa aikaisempien tutkimuksien havaintojen kanssa. Keskeisemmiksi motiiveiksi havaittiin raportointimotiivit, päätöksentekotilanteet liittyen yrityksen hiilivaikutuksiin, ympäristövastuun toteuttamisen tukeminen, hiileen liittyvien strategioiden toimeenpano ja taloudelliset tekijät. Tarkastelluissa yrityksissä hiilitietoa kerättiin pääasiassa fyysisissä yksiköissä kaikilta yrityksen arvoketjun tasoilta. Hiilitietoa kerättiin yrityksissä systemaattisesti ja ad-hoc -tyyppisesti silloin, kun hiilitietoa tarvittiin esimerkiksi raportointia tai päätöksentekotilanteita varten. Hiilitiedon luotettavuuteen ja analysointiin liittyen havaittiin yritysten pitävän tärkeänä niin oman kuin muiden toimijoiden hiilitiedon luotettavuutta. Kaikki haastatellut yritykset hyödynsivät ulkopuolista toimijaa varmistamaan laskentaansa. Sisäistä auditointia ei varsinaisesti missään yrityksessä toteutettu. Hiilitietoa hyödynnettiin raportointitarkoituksissa, useissa erilaisissa päätöksentekotilanteissa, päästövähennystavoitteiden asettamisessa ja seurannassa, hiileen liittyvien strategioiden luomisessa ja toimeenpanemisessa sekä päästökaupan käymisessä. Näissä tunnistettiin tarkastelluksi aikajänteeksi erityisesti pitkä aikaväli. Hyödylliseksi tunnistettiin näissä eri hyödyntämistilanteissa sekä systemaattisesti että ad-hoc -tyyppisesti kerätty hiilitieto. Fyysinen hiilitieto tunnistettiin merkittävämmäksi suhteessa rahamääräisyyteen, mutta rahamääräisen hiilitiedon hyödyntämisen tunnistetaan voivan yleistyä edelleen tulevaisuudessa päätök-sentekotilanteissa, joissa muutenkin hyödynnetään muita taloudellisia lukuja. Tulevaisuuden potentiaalisiksi kehitysaskeliksi yritykset mainitsivat päästökertoimien saatavuuden paranemisen toimijoiden välillä ja hiilitiedon dokumentoinnin yrityksen muihin sisäisiin järjestelmiin. Potentiaalisiksi jatkotutkimusaiheiksi havaittiin kvalitatiiviset tutkimukset liittyen motiiveihin tai yhteen laskennan toteuttamisen osa-alueeseen, kuten hiilitiedon hyödyntämiseen. Jatkotutkimukset voitaisiin tehdä toimialat ylittäen suuremmalla otoskoolla, toimialan sisällä Suomessa tai toimialan sisällä maarajat ylittäen. Lisäksi potentiaaliseksi jatkotutkimusaiheeksi tunnistettiin syvällisempi kvalitatiivinen tutkimus, jossa haastateltaisiin useampaa eri työnkuvassa työskentelevää henkilöä yhden yrityksen sisältä.