Psyykkinen oireilu puoli vuotta COVID-19-taudin jälkeen suomalaisessa Recovid-20-aineistossa

Tuulio-Henriksson, Annamari; Koskinen, Sanna; Pihlaja, Riikka; Hartikainen, Sari; Ollila, Henriikka; Tiainen, Marjaana; Salmela, Viljami; Hästbacka, Johanna; Hokkanen, Laura (2023)
 
Avaa tiedosto
Lataukset: 

URI
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2023/15/duo17700


Tuulio-Henriksson, Annamari
Koskinen, Sanna
Pihlaja, Riikka
Hartikainen, Sari
Ollila, Henriikka
Tiainen, Marjaana
Salmela, Viljami
Hästbacka, Johanna
Hokkanen, Laura
2023


This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309228381

Kuvaus

Peer reviewed
Tiivistelmä
TAUSTA : COVID-19-tautiin liittyy mielenterveyden ongelmia, erityisesti ahdistuneisuutta ja masennusta, joita voi ilmetä vielä akuuttivaiheen väistyttyä. Selvitimme suomalaisten COVID-19-potilaiden psyykkistä vointia kuuden kuukauden kuluttua sairauden akuuttivaiheesta. AINEISTO JA MENETELMÄT : Tutkimuksen kliininen aineisto koostui teho- ja muussa osastohoidossa hoidetuista ja kotona sairastaneista COVID-19-potilaista sekä verrokeista, jotka täyttivät kyselyitä kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua sairauden akuuttivaiheesta. TULOKSET : Potilailla havaittiin puolen vuoden seurannassa verrokkeja enemmän ahdistuneisuutta, masennusta, traumaperäistä stressioireilua ja väsymystä. Oireet olivat pääosin lieviä, ja niitä selitti kolmen kuukauden kuluttua akuuttivaiheesta koettu psyykkinen oireilu. Akuuttivaiheessa koettu suurempi psyykkisen tuen tarve oli yhteydessä ahdistuneisuuteen ja traumaperäiseen stressioireiluun puolen vuoden seurannassa. PÄÄTELMÄT : Psyykkinen oireilu tulee ottaa huomioon COVID-19-potilaiden hoidossa. Akuuttivaiheen psyykkisen tuen riittämättömyys voi olla yhteydessä myöhempään ahdistuneisuusoireiluun ja traumaperäisen stressioireilun kokemiseen.
Kokoelmat