Digitaalisen hyvinvoinnin työkalut koukuttavien mobiilisovellusten vastaparina
Jalasjoki, Meisi (2023)
Jalasjoki, Meisi
2023
Tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computer Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-06-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306286989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202306286989
Tiivistelmä
Monet suosituimmista mobiilisovelluksista tarjoavat käyttäjilleen jonkinlaisen maksuttoman käyttöversion. Kun käyttäjältä ei veloiteta rahaa tilinsä käytöstä, on maksuna palvelusta tyypillisesti käyttäjän data, jota palveluntarjoaja voi hyödyntää esimerkiksi sisällyttämällä palveluunsa mainoskampanjoita. Täten on palveluntarjoajan kannalta oleellista, että käyttäjä palaa sovelluksen ääreen mahdollisimman usein ja pitkäksi ajaksi kerrallaan. Tämä on johtanut siihen, että mobiilisovelluksiin lisätään koukuttavia ominaisuuksia, jotka tekevät sovelluksen käytön lopettamisesta käyttäjälle vaikeaa.
Tämä kirjallisuuskatsauksena toteutettu kandidaattitutkielma käsittelee koukuttaviksi suunniteltuja mobiilisovelluksia ja mobiililaitteiden käyttöajan vähentämiseen tarkoitettuja digitaalisen hyvinvoinnin työkaluja. Tutkielman tavoite on selvittää, millaisia digitaalisen hyvinvoinnin työkaluja on olemassa ja miten tehokkaiksi apuvälineiksi ne koetaan koukuttavien mobiilisovellusten rinnalla.
Tutkielma pohjautuu 13 tutkimusjulkaisuun vuosilta 2017–2023. Tutkimusaiheen havainnollistamiseksi käsitellään lyhyiden videoiden julkaisualustana toimivan TikTokin koukuttavaa designia sekä sen sisäisiä digitaalisen hyvinvoinnin työkaluja. Aiheen ajankohtaisuus perustuu mobiililaitteiden korostuneeseen rooliin ihmisten elämässä. Mobiililaitteet ovat tiiviisti osa monen ihmisen arkea, ja puhelimen liiallisen käytön haittavaikutukset koetaan uhkana yksilön hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle.
Digitaalisen hyvinvoinnin työkalut on kehitetty koukuttavaksi koettujen sovellusten vastapariksi, mutta niiden tehokkuudesta on ristiriitaisia havaintoja. Tässä tutkielmassa ne jaotellaan omavalvonta- ja interventiotyökaluihin. Tutkielman aineistoksi valituissa artikkeleissa havaittiin, että omavalvonta on tehokas lisäämään käyttäjien tietoisuutta ruudunkäyttöajastaan ja sen toteuttaminen oli käyttäjille mieluisaa, mutta se ei herättänyt tarvetta muuttaa käyttäytymistä. Interventiot olivat tehokkaampia vähentämään ruudunkäyttöaikaa, mutta ne ovat käyttäjille vähemmän mieluisia. Tutkielman aineistoissa havaittiin myös, että käyttäjän motivaatio ja tietoisuus omista käyttötottumuksistaan olivat tärkeitä tekijöitä muutoksen aikaansaamisessa.
Tämä kirjallisuuskatsauksena toteutettu kandidaattitutkielma käsittelee koukuttaviksi suunniteltuja mobiilisovelluksia ja mobiililaitteiden käyttöajan vähentämiseen tarkoitettuja digitaalisen hyvinvoinnin työkaluja. Tutkielman tavoite on selvittää, millaisia digitaalisen hyvinvoinnin työkaluja on olemassa ja miten tehokkaiksi apuvälineiksi ne koetaan koukuttavien mobiilisovellusten rinnalla.
Tutkielma pohjautuu 13 tutkimusjulkaisuun vuosilta 2017–2023. Tutkimusaiheen havainnollistamiseksi käsitellään lyhyiden videoiden julkaisualustana toimivan TikTokin koukuttavaa designia sekä sen sisäisiä digitaalisen hyvinvoinnin työkaluja. Aiheen ajankohtaisuus perustuu mobiililaitteiden korostuneeseen rooliin ihmisten elämässä. Mobiililaitteet ovat tiiviisti osa monen ihmisen arkea, ja puhelimen liiallisen käytön haittavaikutukset koetaan uhkana yksilön hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle.
Digitaalisen hyvinvoinnin työkalut on kehitetty koukuttavaksi koettujen sovellusten vastapariksi, mutta niiden tehokkuudesta on ristiriitaisia havaintoja. Tässä tutkielmassa ne jaotellaan omavalvonta- ja interventiotyökaluihin. Tutkielman aineistoksi valituissa artikkeleissa havaittiin, että omavalvonta on tehokas lisäämään käyttäjien tietoisuutta ruudunkäyttöajastaan ja sen toteuttaminen oli käyttäjille mieluisaa, mutta se ei herättänyt tarvetta muuttaa käyttäytymistä. Interventiot olivat tehokkaampia vähentämään ruudunkäyttöaikaa, mutta ne ovat käyttäjille vähemmän mieluisia. Tutkielman aineistoissa havaittiin myös, että käyttäjän motivaatio ja tietoisuus omista käyttötottumuksistaan olivat tärkeitä tekijöitä muutoksen aikaansaamisessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]