Eurooppalaiset puuvälipohjat

Abstract

Työn tavoitteena on kartoittaa Suomessa ja Euroopassa käytettyjä puuvälipohjia. Tarkoituksena on selvittää erilaisten puuvälipohjien rakenne- ja materiaalikerrokset, miten akustiikka- ja palovaatimukset huomioidaan eri välipohjissa sekä välipohjien liittyminen kantaviin rakenteisiin. Lisäksi työssä on tarkoitus selvittää valittujen Euroopan maiden sekä Eurokoodi EN 1995 ohjeistukset ja raja-arvot värähtely- ja taipumatarkasteluun liittyen. Myös eri Euroopan maiden akustiikan vaatimat raja-arvot ilma- ja askeläänieristävyyksien osalta sekä palovaatimukset asuntojen välisille osastoiville välipohjille pyritään selvittämään. Tutkimuksessa myös pohditaan, miten Euroopassa toteutettujen puuvälipohjien käyttö olisi Suomessa mahdollista.

Tutkimus on toteutettu pääosin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusta tehdessä on myös käyty sähköpostikeskusteluja eri maiden asiantuntijoiden kanssa. Puuvälipohjien suunnittelua koskevat eri maiden säädökset on selvitetty kirjallisuuskatsauksena sekä sähköpostikeskusteluista saatujen kirjallisten lähteiden ja vastausten avulla. Euroopassa käytettyjen välipohjien selvittämiseen on käyty myös sähköpostikeskusteluja eri maiden suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Sähköpostikeskustelujen tuloksena on saatu lähteitä välipohjista, joita vastanneet asiantuntijat ja suunnittelijat ovat käyttäneet. Euroopassa käytetyt puuvälipohjat on lopullisesti saatu selville tutkimalla eurooppalaisten yritysten valmistamia välipohjia sekä tutustumalla eri Euroopan maiden puurakentamista käsitteleviin verkkosivuihin. Työssä on myös tutkittu, minkälaisiin jänneväleihin Suomessa päästään kolmella erilaisella Euroopassa käytetyillä välipohjaratkaisuilla taipuma- ja värähtelytarkastuksen avulla.

Suomessa käytettyjä puuvälipohjia käytetään myös muualla Euroopassa, mutta lisäksi kohdemaissa käytetään paljon erilaisia välipohjia kuin Suomessa käytetyt. Välipohjia toteutetaan myös erilaisilla materiaali- ja rakennekerroksilla kuin Suomessa, etenkin ns. asennuslattiatyyppisillä ratkaisuilla erilaisten täyttöjen avulla. Euroopan maiden välillä on isoja eroja etenkin palovaatimusten ja värähtelytarkastelun ohjeistuksen osalta. Eroavaisuudet puuvälipohjien suunnittelukriteereissä vaikuttavat merkittävästi välipohjien käytettävyyteen. Tässä tutkimuksessa on selvitetty kattavasti samojen kansien väliin tieto siitä, minkälaisia puuvälipohjia muualla Euroopassa käytetään ja minkälaiset säädökset ohjaavat puuvälipohjien suunnittelua eri Euroopan maissa.

Eri maiden suunnittelukriteerit osaltaan voivat perustella sen, miksi tietyn tyyppisiä välipohjia käytetään joissakin maissa. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida suoraan sanoa, voidaanko muualla Euroopassa toteutettuja puuvälipohjaratkaisuja käyttää Suomessa. Jotta voidaan todeta eurooppalaisten välipohjien soveltuvuus Suomeen, tulisi niille tehdä Suomen akustiikan- ja palovaatimusten mukaiset tarkastelut, jolloin saataisiin määritettyä tarvittavat rakenne- ja materiaalikerrokset välipohjaan. Tämän jälkeen välipohjille tulisi tehdä värähtely- ja taipumatarkastelut, jolloin saataisiin määritettyä välipohjilla saavutettavat jännevälit, jonka jälkeen voitaisiin todeta, onko välipohjien käyttö Suomessa järkevää.

Jatkotutkimuksena ehdottaisin Euroopassa käytettyjen puuvälipohjien tarkempaa rakennetyyppikohtaista tutkimista, jolloin saataisiin selville, minkälaisiin jänneväleihin päästään Suomen akustiikka- ja palomääräysten mukaisilla rakenne- ja materiaalikerroksilla. Tutkimuksessa voisi lisäksi tarkastella erilaisten välipohjien kustannuksia. Myös uusi tutkimus eri Euroopan maiden suunnittelukriteereiden osalta olisi kannattavaa toteuttaa, kun uusi Eurokoodi EN 1995 tulee voimaan.