Henkilöstövoimavarojen toimiva resurssikäyttö osana yrityksen muutosvalmiutta
Nieminen, Oona (2023)
Nieminen, Oona
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305045254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305045254
Tiivistelmä
Tämän kanditutkielman tarkoituksena on pohtia muutosvalmiutta ja eritellä, millä tavoin inhimillisten resurssien tehokas käyttö sekä ominaisuudet tukevat yrityksen muutoskykyä. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään kehitysmahdollisuuksia liittyen edellä mainittuihin teemoihin. Tutkimuskysymykseksi muodostui: Millaisena henkilökohtainen muutosvalmius koetaan yksityisen yrityksen toiminnassa? Tutkimusongelmaan on pyritty löytämään ratkaisuja haastatteluista kerätyn aineiston sekä teorian yhdistämisen kautta.
Tutkielma alkaa teoreettisen viitekehyksen sekä käsitteistön esittelyllä, ja jatkuu siitä menetelmät-osioon, jossa kerrotaan konkreettisesti, mitä tutkimuksessa on tehty ja mistä se koostuu. Näiden lukujen jälkeen on vuorossa aineiston esittely ja sen analysointi. Tutkielman lopussa muodostetaan loppupäätelmät johtopäätösten muodossa, sekä pohditaan hieman tutkielman rajoitteita ja jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, koska tarkoituksena oli saada mahdollisimman autenttinen ja totuudenmukainen kuva esihenkilöiden työntekijäkokemuksista liittyen tutkimuksen aiheisiin. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin keskittyä nimenomaan kokemuspohjaiseen tietoon, jonka kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä mahdollistaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea eräässä kaupallisen alan yrityksessä työskentelevää työntekijää, jotka toimivat kukin omanlaisissaan esihenkilötehtävissä. Analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusta tulee tarkastella sen luotettavuusarviointia ja rajoitteita unohtamatta.
Keskeisenä tutkimustuloksena tutkimuksesta selvisi se, että organisaatiossa, jossa tärkein tuotannontekijä on henkilöstö, korostuu sopeuttamisen ja osallistamisen välttämättömyys. Tutkimuksessa tunnistettiin sopeuttamisen, johtamisen ja vastuunjaon teemat osana onnistunutta muutosprosessia. Muutosten arkipäiväistyessä hyvä henkilökohtaisen muutosvalmiuden taso luo organisaatiolle toimintaetuja ja tehostaa toimintaa.
Näin ollen voidaan tehdä loppupäätelmät siitä, että muutosvalmius ei koske ainoastaan organisaatiotasoa, vaan jokaisen henkilöstöön kuuluvan asenteet, mielipiteet ja tunteet tulee ottaa huomioon päivittäisessä tekemisessä. Muutoksiin sopeutuminen vaatii tuen mahdollistamista, yhteistyötä, avointa viestintää ja hyvää johtajuutta. Jatkotutkimusaiheita on monia, mutta esimerkiksi muutosjohtajuus ja muutosvalmiuden käytännön kehittäminen organisaation sisäisesti voisivat luoda mielenkiintoiset tutkimusasetelmat.
Tutkielma alkaa teoreettisen viitekehyksen sekä käsitteistön esittelyllä, ja jatkuu siitä menetelmät-osioon, jossa kerrotaan konkreettisesti, mitä tutkimuksessa on tehty ja mistä se koostuu. Näiden lukujen jälkeen on vuorossa aineiston esittely ja sen analysointi. Tutkielman lopussa muodostetaan loppupäätelmät johtopäätösten muodossa, sekä pohditaan hieman tutkielman rajoitteita ja jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena, koska tarkoituksena oli saada mahdollisimman autenttinen ja totuudenmukainen kuva esihenkilöiden työntekijäkokemuksista liittyen tutkimuksen aiheisiin. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin keskittyä nimenomaan kokemuspohjaiseen tietoon, jonka kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä mahdollistaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea eräässä kaupallisen alan yrityksessä työskentelevää työntekijää, jotka toimivat kukin omanlaisissaan esihenkilötehtävissä. Analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusta tulee tarkastella sen luotettavuusarviointia ja rajoitteita unohtamatta.
Keskeisenä tutkimustuloksena tutkimuksesta selvisi se, että organisaatiossa, jossa tärkein tuotannontekijä on henkilöstö, korostuu sopeuttamisen ja osallistamisen välttämättömyys. Tutkimuksessa tunnistettiin sopeuttamisen, johtamisen ja vastuunjaon teemat osana onnistunutta muutosprosessia. Muutosten arkipäiväistyessä hyvä henkilökohtaisen muutosvalmiuden taso luo organisaatiolle toimintaetuja ja tehostaa toimintaa.
Näin ollen voidaan tehdä loppupäätelmät siitä, että muutosvalmius ei koske ainoastaan organisaatiotasoa, vaan jokaisen henkilöstöön kuuluvan asenteet, mielipiteet ja tunteet tulee ottaa huomioon päivittäisessä tekemisessä. Muutoksiin sopeutuminen vaatii tuen mahdollistamista, yhteistyötä, avointa viestintää ja hyvää johtajuutta. Jatkotutkimusaiheita on monia, mutta esimerkiksi muutosjohtajuus ja muutosvalmiuden käytännön kehittäminen organisaation sisäisesti voisivat luoda mielenkiintoiset tutkimusasetelmat.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]