Sosiaalityö aikuispsykiatrialla ennen ja nyt
Kemppi, Pinja (2023)
Kemppi, Pinja
2023
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193943
Tiivistelmä
Psykiatrian kriisi, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, hyvinvointialueille siirtyminen ja omat kokemukseni aikuispsykiatrialla sosiaalityöntekijän roolissa toimivat innoittajina tämän tutkielman tekemiseen. Tutkielman aiheena on sosiaalityö aikuispsykiatrialla ennen ja nyt. Tutkimusta ohjaa kysymys siitä, miten sosiaalityöntekijän kuvaavat aikuispsykiatrialla tehtävää sosiaalityötä ennen ja nyt sekä omassa työssään ja aikuispsykiatrian toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia oman työuransa aikana.
Tutkielman teoriapohja muodostuu mielenterveyden, terveyssosiaalityön ja suomalaisen palvelujärjestelmän historiallisesta viitekehyksestä, psykiatrialla esiintyvien ilmiöiden, kuten biolääketieteellisen mallin, medikalisaation ja moniammatillisuuden avaamisesta sekä aikaisemman mielenterveyden parissa tehdyn sosiaalityön tutkimuksen esittelystä. Tutkimuksen aineistona on kymmenen aikuispsykiatrialla työskentelevän sosiaalityöntekijän haastattelut, jotka on kerätty yhteistyössä Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi -hankkeen, eli lyhyesti TerVa-hankkeen kanssa. Mukana on sekä sairaalassa että avohoidossa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden haastatteluita. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia ja eletyn sosiaalityön, eli kokemuksen historian menetelmää hyödyntäen.
Tulokset jakautuvat neljän teeman alle. Ensimmäisenä kuvataan sosiaalityön paikkaa ja sosiaalityöntekijöiden siinä kokemia muutoksia. Aikuispsykiatrialla tehtävä sosiaalityö on näyttäytynyt ja näyttäytyy moniulotteisena, tarpeellisena ja jatkuvan muutoksen alaisena. Toisena teemana on sosiaalityön asema, jossa käsitellään sosiaalityöntekijöiden kokemaa merkityksellisyyttä ja arvostusta, koettua alemmuutta sekä asettumista suhteessa muuhun terveydenhuoltoon. Sosiaalityöntekijät ovat yksimielisiä siitä, että sosiaalityö on merkityksellinen osa aikuispsykiatriaa, mutta arvostuksen kokemukset näyttäytyivät ristiriitaisina ja osa sosiaalityöntekijöistä kokee, että sosiaalityö on lääketieteelle alisteinen toimija aikuispsykiatrialla.
Kolmantena esitellään sosiaalityötä organisaatiossa ja työyhteisössä sekä sitä, millaisia muutoksia siellä on sosiaalityöntekijöiden kokemusten perusteella tapahtunut. Työtahdin kiristyminen, hoitojonojen piteneminen, henkilökuntapulan kasvaminen, moniammatillisen työskentelyn hiipuminen ja digitalisaation lisääntyminen ovat joitakin esimerkkejä niistä ilmiöistä, joista sosiaalityöntekijät haastatteluissa kertoivat. Viimeisenä teemana on sosiaalityö ja yhteiskunta, joka koostuu sosiaalityöntekijöiden työssään havaitsemista historiallisista muutoksista, nykyajan ilmiöistä, rakenteista ja ilmapiiristä sekä tulevaisuuteen liittyvistä toiveista ja peloista.
Tämä tutkimus kokonaisuutena tekee näkyväksi aikuispsykiatrian toimintaympäristössä tehtävää sosiaalityötä ja sen kehittämistarpeita.
Tutkielman teoriapohja muodostuu mielenterveyden, terveyssosiaalityön ja suomalaisen palvelujärjestelmän historiallisesta viitekehyksestä, psykiatrialla esiintyvien ilmiöiden, kuten biolääketieteellisen mallin, medikalisaation ja moniammatillisuuden avaamisesta sekä aikaisemman mielenterveyden parissa tehdyn sosiaalityön tutkimuksen esittelystä. Tutkimuksen aineistona on kymmenen aikuispsykiatrialla työskentelevän sosiaalityöntekijän haastattelut, jotka on kerätty yhteistyössä Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi -hankkeen, eli lyhyesti TerVa-hankkeen kanssa. Mukana on sekä sairaalassa että avohoidossa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden haastatteluita. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia ja eletyn sosiaalityön, eli kokemuksen historian menetelmää hyödyntäen.
Tulokset jakautuvat neljän teeman alle. Ensimmäisenä kuvataan sosiaalityön paikkaa ja sosiaalityöntekijöiden siinä kokemia muutoksia. Aikuispsykiatrialla tehtävä sosiaalityö on näyttäytynyt ja näyttäytyy moniulotteisena, tarpeellisena ja jatkuvan muutoksen alaisena. Toisena teemana on sosiaalityön asema, jossa käsitellään sosiaalityöntekijöiden kokemaa merkityksellisyyttä ja arvostusta, koettua alemmuutta sekä asettumista suhteessa muuhun terveydenhuoltoon. Sosiaalityöntekijät ovat yksimielisiä siitä, että sosiaalityö on merkityksellinen osa aikuispsykiatriaa, mutta arvostuksen kokemukset näyttäytyivät ristiriitaisina ja osa sosiaalityöntekijöistä kokee, että sosiaalityö on lääketieteelle alisteinen toimija aikuispsykiatrialla.
Kolmantena esitellään sosiaalityötä organisaatiossa ja työyhteisössä sekä sitä, millaisia muutoksia siellä on sosiaalityöntekijöiden kokemusten perusteella tapahtunut. Työtahdin kiristyminen, hoitojonojen piteneminen, henkilökuntapulan kasvaminen, moniammatillisen työskentelyn hiipuminen ja digitalisaation lisääntyminen ovat joitakin esimerkkejä niistä ilmiöistä, joista sosiaalityöntekijät haastatteluissa kertoivat. Viimeisenä teemana on sosiaalityö ja yhteiskunta, joka koostuu sosiaalityöntekijöiden työssään havaitsemista historiallisista muutoksista, nykyajan ilmiöistä, rakenteista ja ilmapiiristä sekä tulevaisuuteen liittyvistä toiveista ja peloista.
Tämä tutkimus kokonaisuutena tekee näkyväksi aikuispsykiatrian toimintaympäristössä tehtävää sosiaalityötä ja sen kehittämistarpeita.