Siiloutuminen osana valtionhallinnon kehityshankkeita
Timonen, Eerik (2023)
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304193912
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään siiloutumisen ilmenemistä osana Suomen valtionhallinnon kehityshankkeita. Siiloutumisella tarkoitetaan yleisesti organisaation sisäistä fragmentoitumista, joka aiheuttaa haittaa organisaation kokonaisvaltaiselle toiminnalle. Siiloutuminen on yleisesti tunnistettu ilmiö, mutta sen tieteellinen määritelmä ja tutkitut ilmenemismuodot jättävät tilaa tarkentamiselle. Tutkielman avulla pyritään lisäämään tietoa siiloutumisesta Suomen valtionhallinnon kontekstissa. Tarkastelu rajataan käsittelemään Suomen valtionhallinnon kehityshankkeita, joissa siiloutuminen on ollut merkittävässä roolissa. Tutkielman tutkimuskysymys on ”Miten siiloutuminen ilmenee Suomen valtionhallinnon kehityshankkeissa?” ja tätä täydentävä alakysymys on ”Miten siiloutuminen ymmärretään Suomen valtionhallinnossa?”. Tutkimuskohteena ovat ministeriöiden virkamiesten näkemykset valtionhallinnon kehityshankkeista.
Tutkielman tutkimusote on kvalitatiivinen ja tutkielma on piirteiltään kartoittava sekä kuvaileva. Aineisto muodostuu seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka kerättiin neljästä eri ministeriöstä. Aineiston analyysissä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin perusteella siiloutuminen ilmenee osana kehityshankkeita organisaatioiden raja-aitoina sekä tehtävänjakona, jotka voivat haitata poikkihallinnollista ja holistisempaa toimintaa. Toisaalta raja-aidat sekä tehtävänjako tuovat mukanaan selkeitä hyötyjä. Ohjauskeinot, kuten tulosohjaus, strategiat ja talousarvio, ovat olennaisia keinoja siiloutumiseen vaikuttamiseksi. Siiloutumisen syvin olemus näyttäytyy osana toimintakulttuuria ja vallankäyttöä. Rakenteelliset ratkaisut sekä ohjauskeinot ovat vaillinaisia keinoja siiloutumiseen vaikuttamiseksi, mikäli ne eivät muuta organisaatioiden jäsenten ajattelutapaa.
Tutkielman päätelmänä siiloutuminen ilmenee kolikkona, jolla on kaksi puolta. Toisaalta siilot ovat yksittäisinä tarpeellisia, mutta samalla ne aiheuttavat haittaa hallinnon kokonaisvaltaisemmalle toiminnalle. Kehityshankkeissa siiloutuminen voi ilmetä sekä hankkeen tavoitteena että hankkeeseen vaikuttavana ilmiönä. Tutkielman perusteella yksittäisen hankkeen merkitys osana hallinnon kehitystä voi olla vähäinen, mutta kokonaisuutena kehityshankkeiden sarja muuttaa kuitenkin hallinnon rakenteita vähitellen. Tutkielman perusteella siiloutumista olisi syytä tutkia linkittäen ilmiö strategisen johtamisen tutkimukseen.
Tutkielman tutkimusote on kvalitatiivinen ja tutkielma on piirteiltään kartoittava sekä kuvaileva. Aineisto muodostuu seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka kerättiin neljästä eri ministeriöstä. Aineiston analyysissä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin perusteella siiloutuminen ilmenee osana kehityshankkeita organisaatioiden raja-aitoina sekä tehtävänjakona, jotka voivat haitata poikkihallinnollista ja holistisempaa toimintaa. Toisaalta raja-aidat sekä tehtävänjako tuovat mukanaan selkeitä hyötyjä. Ohjauskeinot, kuten tulosohjaus, strategiat ja talousarvio, ovat olennaisia keinoja siiloutumiseen vaikuttamiseksi. Siiloutumisen syvin olemus näyttäytyy osana toimintakulttuuria ja vallankäyttöä. Rakenteelliset ratkaisut sekä ohjauskeinot ovat vaillinaisia keinoja siiloutumiseen vaikuttamiseksi, mikäli ne eivät muuta organisaatioiden jäsenten ajattelutapaa.
Tutkielman päätelmänä siiloutuminen ilmenee kolikkona, jolla on kaksi puolta. Toisaalta siilot ovat yksittäisinä tarpeellisia, mutta samalla ne aiheuttavat haittaa hallinnon kokonaisvaltaisemmalle toiminnalle. Kehityshankkeissa siiloutuminen voi ilmetä sekä hankkeen tavoitteena että hankkeeseen vaikuttavana ilmiönä. Tutkielman perusteella yksittäisen hankkeen merkitys osana hallinnon kehitystä voi olla vähäinen, mutta kokonaisuutena kehityshankkeiden sarja muuttaa kuitenkin hallinnon rakenteita vähitellen. Tutkielman perusteella siiloutumista olisi syytä tutkia linkittäen ilmiö strategisen johtamisen tutkimukseen.