Viheralueiden merkitys Hervannan asukkaille : Ihmisen ja toislajisten yhteinen kaupunkitila

Abstract

Uudisrakentamisen lisääntyessä kaupunkien ekologinen kestävyys on uhattuna. Tiivistyvä ja levittyvä kaupunkirakenne vie tilaa luonnonvaraisilta viherympäristöiltä. Monimuotoisen kasvillisuuden ja rakentamattoman maanpinnan hyötyjä kaupungeissa ovat varjoisuus ja kaupungin viilentäminen, pölyttäjien asuttaminen, hulevesien luonnollinen käsittely ja tulvien ehkäiseminen sekä tuulisuuden vähentäminen. Urbaanit viherympäristöt eivät ole vain puistoja, jotka on jätetty kaupunkeihin ihmisten vapaa-aikaa varten. Ne ovat lisäksi monilajisia maailmoja, joissa monet biologiset prosessit ylläpitävät lukemattomia eliölajeja.

Tässä työssä olen tutkinut viheralueiden merkitystä Tampereen Hervannan asukkaille; sekä ihmisille että eläimille. Mitä hyötyjä urbaanit viheralueet tarjoavat heille ja niille? Onko se kulttuuria, ravintoa, pesimäpaikkoja vai terveyshyötyjä? Työ on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä määritellään lähiön asukkaat ja käydään yleisesti läpi luontoa ja sen monia osia. Toisessa osassa syvennytään Tampereen Hervannan puistoihin sekä käsitellään tarkemmin kolmea viheraluetta. Viimeisessä osassa käydään läpi viheralueiden tulevaisuutta, niiden kohtaloa ja mahdollisuuksia. Olen toteuttanut työn kirjallisuuskatsauksena ja sen pääasialliset lähteet olen koonnut Tampereen yliopiston kirjastosta ja Tampereen kaupungin sivuilta. Posthumanistinen, toislajiset huomioiva lähestymistapa arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa on verrattain uusi, eikä aiheesta löydy juurikaan tutkimusta. Merkittävä osa työssä käyttämistäni lähteistä on tämän vuoksi ulkomailta ja englanninkielisiä.

Hervanta on Tampereen eteläpuolelle 1970-luvulta alkaen rakennettu sisarkaupunkityyppinen lähiö, jossa asuu noin 20 000 asukasta. Hervanta valikoitui työn tutkimuskohteeksi sen moninaisten viherympäristöjen, rakentamattomien lähiömetsien ja avoimen kaupunkirakenteen vuoksi. Tampereen kaupungin tavoitteena on rakentaa tiivistä asumista uuden pikaraitiotien varrelle, mikä uhkaa myös Hervannan viheralueiden koskemattomuutta. Työssä käsittelemäni viheralueet eroavat toisistaan toiminnoiltaan, sijainneiltaan ja lähiympäristöiltään.

Tutkimukseni osoittaa viherympäristöjen ja niiden suojelun tärkeyden niin ihmis- kuin toislajisille asukkaille. Työssä tutkimani merkitys on monitasoista, sillä siihen sisältyy muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventäminen, virkistysalueiden saavutettavuus, terveyshyödyt ja kulttuurinen tärkeys.