Kuntaomisteiset jäteyhtiöt ja niiden kontrollointi : Tapaustutkimus Keski-Suomen kunnallisista jäteyhtiöistä

Abstract

Tällä tutkimuksella on tarkoitus tehdä selkoa kuntaomisteisten jäteyhtiöiden toiminnasta, ja tällaisten yhtiöiden kontrolloinnista. Jätehuolto on kunnallinen välttämättömyyspalvelu, joka kunnan tulee järjestää alueellaan tavalla tai toisella. Jätelaki antaa kunnalle vaihtoehtoja tämän palvelutehtävän suorittamiseen, mutta trendi näyttäisi olevan jätehuollon palvelutehtävän tuottaminen osakeyhtiömuotoisena toimintana. Kuntien kamppaillessa alati niukkenevien resurssien kanssa, on lakisääteisten palveluiden tarjoamisessa enenevissä määrin turvauduttu palveluiden järjestämiseen yhdessä muiden alueella sijaitsevien kuntien kanssa, hyödyntäen järjestelyn tarjoamia mittakaavaetuja. Tutkimusongelma kulminoituu kolmeen ydinkonseptiin: hybridiorganisaatioiden, kuntayhtiöiden, ja moninapaisen päämies-agentti-suhteen kontrollinäkökulman ympärille. Julkisen sektorin ollessa mukana markkinaehtoisessa toiminnassa yksityisellä sektorilla, voimme havaita yhteiskunnan sektorirajojen hämärtyvän. Toisaalta kunnat pyrkivät selviytymään lakisääteisistä tehtävistään toimimalla yhteistyössä muiden kuntien kanssa, hyödyntäen yksityisen sektorin markkinatoiminnan oppeja. Kuitenkin tällainen järjestely tarjoaa kiehtovan asetelman. Kun useamman kunnan intressit ovat mukana yhteisen kuntayhtiön toiminnassa, millaisia piirteitä tällaisen yhtiön toiminnassa on, ja kuinka sitä kontrolloidaan päämiesten toimesta? Tutkimusongelmaa useamman päämiehen kontrolloimasta agentista lähestytään teoriaohjaavan tapaustutkimuksen metodein. Tutkimuskysymyksinä tässä tutkimuksessa ovat ”Millaisia piirteitä kuntaomisteisen jäteyhtiön toiminnassa on?” ja ”Miten useamman kunnan omistamaa jäteyhtiötä kontrolloidaan?”. Tutkimus on rajattu maantieteellisin perustein Keski-Suomen maakunnan alueelle. Keski-Suomen maakunnan alueella toimii kaksi kuntaomisteista jäteyhtiötä; Mustankorkea Oy ja Sammakkokangas Oy. Näistä Mustankorkea Oy toimii selkeästi keskuskaupunkivetoisesti, ja yhtiö kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin. Sammakkokangas Oy:n omistusosuudet ovat enemmän pirstaloituneet 12 osakaskunnan kesken, ja yhtiön toimialueella ei ole selkeää keskuskaupunkia, eikä yhtiö kuulu yhdenkään sen osakaskunnan konserniohjauksen piiriin. Vastausta tutkimuskysymyksiin on haettu kvalitatiivisen tapaustutkimuksen muodossa. Aineistona tutkimuksessa toimii seitsemän teemahaastattelua, joissa haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä aikavälillä joulukuu 2022 – tammikuu 2023. Haastateltavat henkilöt ovat olleet tutkimuksen aikaan sekä yhtiöiden toimitusjohtajia että hallituksien jäseniä. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysin keinoin, sillä tutkimusta aiheesta on olemassa jonkin verran, mutta aikaisempi tutkimus on jokseenkin pirstaleista tämän aihepiirin ympärillä. Tutkimuksen mukaan kunnallisten jäteyhtiöiden toiminta tutkittavien kuntien alueella on jokseenkin harmonista, eivätkä yhtiöt näytä saavan kovinkaan paljoa omistajaohjausta osakaskunnistaan. Yhtiöiden toiminta vapailla markkinoilla on lainsäädännön toimesta todella vahvasti rajoitettua, ja yhtiöiden liikevaihdosta ainoastaan 10 % saa olla markkinaehtoista toimintaa. Osakaskunnat eivät myöskään osallistu yhtiöiden toiminnan rahoitukseen. Jätelain säännökset näyttelevät todella vahvaa roolia yhtiöiden kontrolloinnissa, eikä tutkimuksen mukaan osakaskuntien välttämättä tarvitse käyttää voimavarojaan yhtiöiden toiminnan vahvaan ohjaamiseen. Tutkimus kuitenkin myös osoittaa, että kuntakonsernilla on todella suuri rooli myös vahvasti säännellyllä toimialalla toimivan kuntayhtiön toiminnassa. Kuntakonsernin toiminta siihen kuuluvan yhtiön omistajaohjauksessa vaikuttaa eittämättä myös muihinkin osakaskuntiin. Tutkimus myös avaa kiehtovan teeman jatkotutkimukselle: vaikuttaako kuntayhtiöiden toiminnan rajoittaminen lainsäädännön tasolla kuntayhtiön toiminnan kontrolloinnin lieveilmiöiden puuttumiseen?