Lapsen osallisuuden merkitys lapsiryhmän yhteisöllisyyden tunteen rakentumisessa
Mettänen, Sanna; Syrjäläinen, Heidi (2023)
Mettänen, Sanna
Syrjäläinen, Heidi
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303162965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303162965
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opettajan roolin merkitystä varhaiskasvatuksen osallisuuden pedagogiikassa ja tätä kautta lapsiryhmän yhteisöllisyyden tunteen rakentumisessa. Osallisuus on monitahoinen käsite, jolla tutkimuksessamme viitataan toimintaan, jossa lapsi omassa sosiaalisessa ympäristössään pystyy tietoisesti vaikuttamaan. Osallisuus on lisäksi syvästi yhteisöllinen ilmiö, joka arvostaa lapsia ja lapsuutta. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yhteenkuulumisen tunnetta, jonka muodostumiseen ovat aina vaikuttamassa yhteisöön osallistuvat yksilöt. Varhaiskasvatus on yksi ensimmäisistä ympäristöistä, joissa lapsi pääsee osaksi osallisuuden sekä yhteisöllisyyden tunnetta.
Tutkimus toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla etsien vastausta kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä etsimme vastausta siihen, miten opettaja voi hyödyntää lapsen osallisuutta ja toimijuutta lapsiryhmän yhteisöllisyyden rakentumisessa. Toisen tutkimuskysymyksen avulla etsimme vastausta siihen, mitä esteitä lapsen osallisuuden ja toimijuuden toteutumiselle voi varhaiskasvatuksessa ilmeitä. Tutkimuskysymyksiin vastaaminen on toteutettu systemaattisen kirjallisuushaun kautta valikoituneiden tutkimusten avulla. Tutkimusaineistomme koostuu kahdeksasta tutkimuksesta, yhdestä väitöskirjasta ja yhdestä väitöskirjaan pohjautuvasta artikkelista. Tutkimukset ovat toteutettu vuosina 2015–2022, Suomessa, Norjassa ja Kyproksella. Tutkimusaineistoomme valikoituneet tutkimukset käsittelivät kaikki lasten osallisuutta eri näkökulmista katsottuna varhaiskasvatuksen toimintakontekstissa. Tutkimusaineisto on analysoitu temaattisen aineiston analyysin avulla. Tämä mahdollisti tutkimuskysymyksiimme vastaamisen ja johtopäätösten muodostamisen jäsennellysti.
Temaattista analyysia tehdessämme tutkimukset luokiteltiin teemoittain. Pääteemoiksi aineistomme tutkimustulosten pohjalta muodostui vertaissuhteet, sosiaalisesti kestävä osallisuuden toimintakulttuuri, aikuislähtöisyys sekä osallisuuden näkeminen yksilöllisenä elementtinä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajan merkitys lapsiryhmän yhteisöllisyyden ja ilmapiirin luojana on merkityksellinen. Lisäksi leikin ja vertaissuhteiden tukemisen nähtiin olevan merkittävimpiä osallisuuden tilan mahdollistajia lasten näkökulmasta katsottuna. Mahdollisina esteinä osallisuuden ja toimijuuden toteutumiselle nähtiin aikuislähtöinen toiminta, jossa määrittävänä tekijänä oli aikuisen valta-asema suhteessa lapsiin. Tutkimuk-semme perusteella voidaan todeta, että sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin luominen, jossa jokainen lapsi löytää paikkansa on varhaiskasvatuksen pedagogiikan keskiössä. Opettajan rooli tässä kokonaisuudessa on ilmeinen.
Tutkimus toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla etsien vastausta kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä etsimme vastausta siihen, miten opettaja voi hyödyntää lapsen osallisuutta ja toimijuutta lapsiryhmän yhteisöllisyyden rakentumisessa. Toisen tutkimuskysymyksen avulla etsimme vastausta siihen, mitä esteitä lapsen osallisuuden ja toimijuuden toteutumiselle voi varhaiskasvatuksessa ilmeitä. Tutkimuskysymyksiin vastaaminen on toteutettu systemaattisen kirjallisuushaun kautta valikoituneiden tutkimusten avulla. Tutkimusaineistomme koostuu kahdeksasta tutkimuksesta, yhdestä väitöskirjasta ja yhdestä väitöskirjaan pohjautuvasta artikkelista. Tutkimukset ovat toteutettu vuosina 2015–2022, Suomessa, Norjassa ja Kyproksella. Tutkimusaineistoomme valikoituneet tutkimukset käsittelivät kaikki lasten osallisuutta eri näkökulmista katsottuna varhaiskasvatuksen toimintakontekstissa. Tutkimusaineisto on analysoitu temaattisen aineiston analyysin avulla. Tämä mahdollisti tutkimuskysymyksiimme vastaamisen ja johtopäätösten muodostamisen jäsennellysti.
Temaattista analyysia tehdessämme tutkimukset luokiteltiin teemoittain. Pääteemoiksi aineistomme tutkimustulosten pohjalta muodostui vertaissuhteet, sosiaalisesti kestävä osallisuuden toimintakulttuuri, aikuislähtöisyys sekä osallisuuden näkeminen yksilöllisenä elementtinä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajan merkitys lapsiryhmän yhteisöllisyyden ja ilmapiirin luojana on merkityksellinen. Lisäksi leikin ja vertaissuhteiden tukemisen nähtiin olevan merkittävimpiä osallisuuden tilan mahdollistajia lasten näkökulmasta katsottuna. Mahdollisina esteinä osallisuuden ja toimijuuden toteutumiselle nähtiin aikuislähtöinen toiminta, jossa määrittävänä tekijänä oli aikuisen valta-asema suhteessa lapsiin. Tutkimuk-semme perusteella voidaan todeta, että sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin luominen, jossa jokainen lapsi löytää paikkansa on varhaiskasvatuksen pedagogiikan keskiössä. Opettajan rooli tässä kokonaisuudessa on ilmeinen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]