Lapsiystävällinen kunta -mallin vaikutus kunnan päätöksentekoon sekä lasten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kunnissa
Piskonen, Iida (2023)
Piskonen, Iida
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303162962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303162962
Tiivistelmä
Kunnat ovat tärkeässä asemassa varmistettaessa lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista. Unicef on mukana rakentamassa kuntia lapsiystävällisempään suuntaan. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on tukea kuntia tarjoamalla työväline lasten oikeuksien edistämiseen kunnan kaikissa toiminnoissa ja päätöksenteossa. Mallin tavoitteet perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Suomessa mallissa on mukana 53 kuntaa ympäri Suomen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli saada kuvailevaa tietoa mallin vaikutuksista kunnan päätöksentekoon sekä lasten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kunnissa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahden eri kunnan Lapsiystävällinen kunta -mallin koordinaattoria. Aineiston analyysi tehtiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoria liitettiin aineistoon analyysivaiheessa. Lisäksi aineistoa tarkasteltiin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, jonka pohjalla on ajatus siitä, että lapsiystävällinen kunta edistää myös muiden kuntalaisten hyvinvointia.
Tutkimuksen tulosten mukaan päätöksenteossa erityisesti lapsivaikutusten arviointi on ottanut askeleita eteenpäin ja sen edistäminen on kuntien kehityskohteena. Lisäksi merkittävänä muutoksena aineiston mukaan on eri hallinnontasojen, virkamiesten ja kunnan palveluiden yhteinen tavoite lasten oikeuksien toteuttamiselle. Kunnissa on myös kehitetty osallistavaa budjetointia ja palvelusuunnittelua mallin käyttöönoton myötä. Tulosten mukaan lapsen oikeuksista on tehty yhteinen asia kunnissa, oikeuksia perehdytetään henkilöstölle aiempaa enemmän ja oikeuksien merkitystä pyritään nostamaan yleiseen keskusteluun. Tulosten mukaan haasteena on kuitenkin esimerkiksi toimintarajoitteisten lasten yhdenvertaisuuden edistäminen, joka vaatii edelleen kehittämistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli saada kuvailevaa tietoa mallin vaikutuksista kunnan päätöksentekoon sekä lasten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kunnissa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahden eri kunnan Lapsiystävällinen kunta -mallin koordinaattoria. Aineiston analyysi tehtiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoria liitettiin aineistoon analyysivaiheessa. Lisäksi aineistoa tarkasteltiin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, jonka pohjalla on ajatus siitä, että lapsiystävällinen kunta edistää myös muiden kuntalaisten hyvinvointia.
Tutkimuksen tulosten mukaan päätöksenteossa erityisesti lapsivaikutusten arviointi on ottanut askeleita eteenpäin ja sen edistäminen on kuntien kehityskohteena. Lisäksi merkittävänä muutoksena aineiston mukaan on eri hallinnontasojen, virkamiesten ja kunnan palveluiden yhteinen tavoite lasten oikeuksien toteuttamiselle. Kunnissa on myös kehitetty osallistavaa budjetointia ja palvelusuunnittelua mallin käyttöönoton myötä. Tulosten mukaan lapsen oikeuksista on tehty yhteinen asia kunnissa, oikeuksia perehdytetään henkilöstölle aiempaa enemmän ja oikeuksien merkitystä pyritään nostamaan yleiseen keskusteluun. Tulosten mukaan haasteena on kuitenkin esimerkiksi toimintarajoitteisten lasten yhdenvertaisuuden edistäminen, joka vaatii edelleen kehittämistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]