”Utelias pitää olla aina” : Eri sukupolvien käsityksiä ikäjohtamisesta, työurista ja työelämän muutoksesta. Case Hollolan kunta

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee eri-ikäisten johtamista, työuriin liittyviä tekijöitä sekä työelämän muutosta eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on ”Miten eri- ikäisten johtaminen ja työurien moninaisuus nähdään eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden keskuudessa?”. Päätutkimuskysymystä tukee kolme alatutkimuskysymystä, jotka ovat: ”Millaisena tekijänä ikäjohtaminen näyttäytyy eri sukupolville?” ja “Millaiset asiat koetaan merkityksellisinä työlle/työuralle ja mihin ura- ankkureihin eri sukupolvet ankkuroivat merkittävämmin?” sekä ”Miten eri sukupolvien kuntatyöntekijät käsittävät työelämän muutoksen?”.

Teoreettinen viitekehys rakentuu iän ja sukupolven, monimuotoisuuden johtamisen, ikäjohtamisen sekä työuran, elämänkulun ja työuran ankkureiden käsitteiden ympärille. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka tapausorganisaationa on Hollolan kunta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla yhdeksää kuntatyöntekijää eri sukupolvista (3 suuret ikäluokat, 3 X-sukupolvi & 3 Y-sukupolvi). Lisäksi teemahaastatteluja tuettiin työuran ankkurit ennakkotehtävän avulla. Litterointiaineistoa kertyi yhteensä 86 sivua ja aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen analyysin avulla.

Tutkimustulosten mukaan sukupolvet näkevät eri-ikäisyyden ja monimuotoisuuden työyhteisöissä tärkeänä ja korostavat, että on olennaista ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset taustat ja vahvuudet sekä työurien eri vaiheet. Työntekijöiden eri-ikäisyys ja eri elämänvaiheet nähtiin rikkautena jokaiselle yksilölle, työlle, sekä työn vaikuttavuudelle. Nähtiin työyhteisön etuna, kun nuorten ja kokeneempien vahvuudet yhdistyvät työssä. Sukupolvet kuvasivat ikäjohtamista hyvin samankaltaisesti: sitä tarkasteltiin erityisesti yksilöllisyyden, persoonan, osaamisen ja työmotivaation näkökulmasta ja korostettiin, että iällä ei ole merkitystä. Oman työn ja työuran näkökulmasta suuret ikäluokat näkivät tärkeänä erityisesti kokemuksen, tarkkuuden, itsensä kehittämisen ja uteliaisuuden uudelle. X:ät painottivat asiantuntijuuttaan, oman työn hallintaa ja sen merkityksellisyyttä sekä myös tarkkuutta ja uuden oppimista. Y-sukupolven näkökulmasta korostui työn merkityksellisyys ja tuloksellisuus, työn joustavuus, palveluhenkisyys, oma-aloitteisuus sekä itsenäisyys ja tiimityö. Eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden keskuudessa havaittiin asiantuntijapätevyyden, elämän alueiden tasapainon, palvelun ja omistautumisen sekä itsenäisyyden nousevan ura-ankkurit tarkastelussa keskiöön. Työelämän muutokseen eri sukupolvet suhtautuivat myönteisesti ja neutraalisti, ja työelämän muutokset nähtiin kehitystä edistävänä asiana. Kuitenkin työelämään liitettiin myös huolta työssä jaksamisen ja muutoksiin sopeutumisen näkökulmasta.

Tutkimuksen eri sukupolvien kuntatyöntekijöitä yhdisti uteliaisuus, kiinnostus kehittää omaa osaamistaan ja avoimuus uudelle. Tutkimuksen perusteella työurien eri vaiheet ja sukupolvien mahdolliset erilaiset odotukset on hyvä ottaa huomioon. Hyvään henkilöstöjohtamiseen ja sen käytäntöihin on olennaista panostaa, ja on tärkeää edistää eri-ikäisten yhteistyötä ja tiedon jakamista työyhteisöissä. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin, esihenkilönäkökulmasta tai keskittyen yksityiskohtaisemmin työuriin ja työelämän muutokseen tietyn ammattiryhmän keskuudessa.