“Ajattelin, että se olisi tosi paljon semmoista käytännönläheistä opiskelua.” : Käsityksiä varhaiskasvatuksen opiskelemisesta yliopistossa
Räisänen, Helena (2023)
Räisänen, Helena
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-02-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302062061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302062061
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opiskelijoilla on varhaiskasvatuksen opiskelemisesta mielikuvien, motivaation ja merkittävien oppimiskokemusten suhteen. Aihe on ajankohtainen, sillä varhaiskasvatusalaa vaivaavan työntekijäpulaan etsitään ratkaisuja varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen kautta muun muassa lisäämällä aloituspaikkoja yliopistoihin. Suuri osa varhaiskasvatuksen opettajista aikoo vaihtaa alaa tai on harkinnut alanvaihtoa, ja siksi onkin mielenkiintoista selvittää, ovatko varhaiskasvatuksen yliopisto-opiskelijat motivoituneita ja sitoutuneita opintoihin.
Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään ensiksi varhaiskasvatukseen opiskelualana sekä varhaiskasvatuksen opiskelemiseen liittyvään aiempaan tutkimukseen. Lisäksi tarkastellaan varhaiskasvatuksen moniammatillista yhteistyötä sekä motivaation ja sitoutumisen teemoja. Toisessa osiossa syvennytään merkittävien oppimiskokemusten piirteiden tarkastelemiseen muun muassa Maslow’n huippu-, tasanko- ja laaksokokemukset -teorian kautta.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijaa. Teemahaastattelurungossa käsitykset jaettiin ennen opintoja syntyneisiin ja opintojen aikana muodostuneisiin käsityksiin ja opintojen aikana sattuneisiin merkittäviin oppimiskokemuksiin. Haastatteluista syntyneet äänitteet litteroitiin ja niille suoritettiin fenomenografinen analyysi. Tulososiossa käsitykset esitellään tutkimuskysymyksittäin. Ensin tarkastellaan ennen opintoja muodostuneita käsityksiä ja sitten opintojen aikana muodostuneita käsityksiä sekä merkittäviä oppimiskokemuksia, joiden analysoinnissa keskityttiin oppimiskokemuksille ominaisten piirteiden tarkasteluun.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että opiskelijoiden läheisten suhtautuminen opiskelualan valintaan vaihteli kielteisestä kannustavaan. Ennen opintoja opiskelijat olettivat opintojen sisältävän paljon käytännönläheistä opetusta, mutta samalla he odottivat myös teoriaopintoja. Opintojen aikana muodostuneista käsityksistä käy ilmi, että käytännönläheisen opetuksen koettiin valmistavan työelämään paremmin kuin teoreettisen opetuksen. Haastateltavat tunsivat olevansa motivoituneita ja sitoutuneita opintoihin, mutta kokivat, ettei varhaiskasvatus ole yleisesti vetovoimainen opiskeluala.
Positiivisesti merkittävissä oppimiskokemuksissa korostui opintoihin kuuluvien työharjoittelujen aikana tapahtuneet oppimiskokemukset, joihin liittyi ammatillinen kehittyminen ja itsevarmuuden tunne. Harjoittelujen aikana oli koettu myös negatiivisesti merkittäviä oppimiskokemuksia. Negatiivisesti merkittävistä oppimiskokemuksista kävi ilmi tyytymättömyys yliopiston järjestämään opetukseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään ensiksi varhaiskasvatukseen opiskelualana sekä varhaiskasvatuksen opiskelemiseen liittyvään aiempaan tutkimukseen. Lisäksi tarkastellaan varhaiskasvatuksen moniammatillista yhteistyötä sekä motivaation ja sitoutumisen teemoja. Toisessa osiossa syvennytään merkittävien oppimiskokemusten piirteiden tarkastelemiseen muun muassa Maslow’n huippu-, tasanko- ja laaksokokemukset -teorian kautta.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijaa. Teemahaastattelurungossa käsitykset jaettiin ennen opintoja syntyneisiin ja opintojen aikana muodostuneisiin käsityksiin ja opintojen aikana sattuneisiin merkittäviin oppimiskokemuksiin. Haastatteluista syntyneet äänitteet litteroitiin ja niille suoritettiin fenomenografinen analyysi. Tulososiossa käsitykset esitellään tutkimuskysymyksittäin. Ensin tarkastellaan ennen opintoja muodostuneita käsityksiä ja sitten opintojen aikana muodostuneita käsityksiä sekä merkittäviä oppimiskokemuksia, joiden analysoinnissa keskityttiin oppimiskokemuksille ominaisten piirteiden tarkasteluun.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että opiskelijoiden läheisten suhtautuminen opiskelualan valintaan vaihteli kielteisestä kannustavaan. Ennen opintoja opiskelijat olettivat opintojen sisältävän paljon käytännönläheistä opetusta, mutta samalla he odottivat myös teoriaopintoja. Opintojen aikana muodostuneista käsityksistä käy ilmi, että käytännönläheisen opetuksen koettiin valmistavan työelämään paremmin kuin teoreettisen opetuksen. Haastateltavat tunsivat olevansa motivoituneita ja sitoutuneita opintoihin, mutta kokivat, ettei varhaiskasvatus ole yleisesti vetovoimainen opiskeluala.
Positiivisesti merkittävissä oppimiskokemuksissa korostui opintoihin kuuluvien työharjoittelujen aikana tapahtuneet oppimiskokemukset, joihin liittyi ammatillinen kehittyminen ja itsevarmuuden tunne. Harjoittelujen aikana oli koettu myös negatiivisesti merkittäviä oppimiskokemuksia. Negatiivisesti merkittävistä oppimiskokemuksista kävi ilmi tyytymättömyys yliopiston järjestämään opetukseen.